tiistai 31. tammikuuta 2012

Tokoilua sisällä

Mä oon nyt kaksi aamua aloittanut Ainon kanssa tekemällä noutojuttuja ulkona ennen kuin lähden töihin. Aino on aika hyvin kapulaa tuonut. Vauhtia ei toki vielä ole, mutta tsemppaan sitä paljon ja kapula nousee jo kohtuullisen hyvin maasta. Ainolla on selvästi kapulaan myös motivaatio kasvanut, koska kun lopetimme ja laitoin kapulan kuistin rapulle ja lähdin rapsuttamaan autoa, niin yht'äkkiä Aino juoksi rapulle, otti kapulan suuhunsa ja toi sen minulle. :-D

Tänään tehtiin sisällä tokoiluja. Aloitin kaukokäskyillä. Vähän oli liikettä nyt Ainolla, mutta huomauttamalla "hupsis" ja korjaamalla uudestaan, Aino selvästi tajusi kyllä ideaa. Varsinkin maasta seisomaan nousut paranivat huomattavasti. Seisomisesta maahan tarvitsee vielä voimakkaan avun, jotta pistää painon taakse - helposti lähtee jalat liikkumaan. Mutta näissä oli sekä hyviä että huonompia pätkiä. Täytyy jatkaa näitä vaan ihan rauhassa. :-)

Tein sisällä myös noutojuttuja. Tänään ahtaassa tilassa tuntui, että oli vähän vaikeuksia. Ulkona toimii paljon paremmin. Mutta kyllä se kapula kuitenkin maasta nousi ja aina kun Aino sen nosti, kehuin kovasti. Eteentulot kapulan kanssa olivat tänään suoria!

Tämän jälkeen tein vähän eteentuloja ilman kapulaa, jotka niin ikään olivat suoria. Niistä tein myös siirtymiä sivulle. Vähän perusasento meinaa jäädä vajaaksi, täytyy näitä treenata taas enemmän. Mutta ei sentään hypännyt enää siirtyessä edestä sivulle. 

Sitten tein vielä liikkeestä seisomista. Jotain ajatusta on Ainolle tähän jo tullut. Mulla on nyt vieläkin käytössä käsky "oota", mutta en mä tiedä onko se hyvä... Ehkä se "top" olisi kuitenkin parempi. "Maahan" ja "oota" kuitenkin venyy vähän samalla tavalla alkutavussa, saattaa sekoittaa Ainoa. Mietin, että pitäisikö se nyt vaan vaihtaa "top/tap" -käskyksi?

Ei mitään loisteliaita sisätokoja tänään, mutta ihan ok juttuja kuitenkin ja Aino oli hyvin hommissa mukana. Lopuksi tein sitten sellaista, että laitoin noutokapulan lattialle, mutta en sanonut Ainolle mitään. Aino meni noutokapulalle ja toi sen suoraan mun syliin ja heilutti häntää. :-) Palkkasin tietysti ja kehuin hurjasti ja tästä tehtiin nyt sitten taas uusi leikki. Aino jaksoi tätä just niin kauan kun mä vaan laitoin kapulaa lattialle. Ei se tässäkään mikään ylitsepursuavan nopea ole (ei todellakaan!), mutta kuitenkin selvästi mielissään namien toivossa kapulaa mulle syliin kantoi. Täytyy taas aamulla tehdä ulkona pari noutoa.

Otin näistä treeneistä myös videota, mutta koska treenasin mun huoneessa ja tila on mitättömän pieni, niin kaikista videoista puuttuu Ainon pää. En sitten jaksanut näitä edes nettiin ladata sen takia.

maanantai 30. tammikuuta 2012

Dysplasialausunto

Näin hienolla otsikolla paukahti tänään Kennelliitosta sähköpostia. Vähän alkoi jännittää, kun puhelimen kautta lausuntokaavaketta yritin huonon nettiyhteyden päässä avata. Aukesihan se, ja kieltämättä tulokset olivat lonkkien osalta vähän pettymys, vaikka osasin tuon täysin odottaa. Ainon tulokset näyttivät siis tältä:

Lonkkanivelet:
          Vasen - C
          Oikea - C
Kyynärnivelet:
          Vasen - 0
          Oikea - 0

Kuvauspäivä: 5.1.2012
Kuvaaja: Markus Kiili
Lausuntopäivä: 24.1.2012
Lausunnon antaja: Annie Liman

Kennelliiton virallinen määritelmä sanoo kirjaimesta C seuraavaa:
Lievä. Reisiluun pää ja lonkkamalja eivät ole yhdenmukaiset, Norbergin asteikko on noin 100° ja/tai lonkkamaljakon kraniolateraalinen reuna on vähän mataloitunut. Epätasaisuutta tai korkeintaan lieviä nivelrikkomuutoksia lonkkamaljan kraniaalikaudaali- tai dorsaalireunassa tai reisiluun päässä tai kaulassa.
Ainon osalta lonkissa on kyse juurikin siitä, että lonkkamalja on hieman matala, eikä reisiluun pää ja lonkkamalja ole täysin yhdenmukaiset. Norbergin asteikosta itse en osaa sanoa sen enempää mitään, mutta mitään nivelrikkomuutoksia lonkissa ei ainakaan ole. Tässä vielä kuva Ainon lonkista.



Vaikka pettymys tuo tulos tavallaan olikin, eihän sitä koskaan B:tä huonompaa lonkkalausuntoa harrastuskoiralle toivoisi, niin olen sitä mieltä, että nämä lonkat eivät harrastuksia tule haittaamaan. Ihan samalla tavalla jatketaan treenejä kuten tähänkin asti, koska varsinaista nivelmuutoksia ei ole. Tokihan lihaskunnosta pidetään huolta kuten tähänkin asti, ja varmasti otan Ainollekin jo heti nuoresta lähtien nivelten hyvinvointiin tarkoitetut lisäravinteet käyttöön ennaltaehkäisyksi. Itse asiassa Aino onkin jo nyt syönyt Lakulta ja Vekulta jäänyttä glukosamiinia ruoan seassa pois. Näillä mennään ja täysillä mennäänkin! :-)

sunnuntai 29. tammikuuta 2012

Kaukokäskyissä edistystä

Mulla on ollut tänään narinailta. Oon tuskaillut kavereille kaikista meidän toko-ongelmista. Illalla juttelin ystäväni kanssa netin kautta ensiksi noudoista. Sanoin, että ongelmana on tylsistyminen tai hetsaamalla saalistaminen. Kaveri neuvoi vaan tekemään nostamistreenejä lattialta eri paikoista ja sitä kautta kasvattaa vaan tekniikkaa ja toisaalta osaamisen kautta myös varmasti intoa. Elina neuvoi myös, että siitä kapulan nostamisesta kannattaa tehdä leikki, pistää kapulaa eri paikkoihin ja saada silläkin kivaa vaihtelua ja varmuutta noutoon. Olin vähän skeptinen ja narisin vielä takaisin, että kun ei se Aino nosta lattialta kapulaa mulle. Mutta pari toistoa ja hupsista vaan kun kapula alkoikin nousta. :-) Ei se vielä sataprosenttisesti sitä nosta, varsinkin jos mulla on namit kädessä, niin jää kyttäämään niitä, mutta aika kivoja toistoja saatiin niin, että laitoin kapulaa eri paikkaan ja heti kun nosti, kehuin ja pyysin tuomaan eteen. Vaikka oon tässä viikon aikana varmaan kymmenen kertaa vaihtanut taktiikkaa noudon suhteen, niin ehkä yritetäänkin tätä leikkihommaa tehdä nyt ja saada siihen kapulan nostamiseen varmuutta, niin Aino ei ehkä myöhemminkään lähtisi niin saalistamaan. 

Toinen kullanarvoinen vinkki tuli myös Elinalta kaukokäskyihin. Oon Ainon kanssa niitä tosiaan tehnyt vain namilla avustaen, ja eteenpäin ei olla menty. Aino vain tarjoaa ja steppaa, kun nami on niin lähellä, mitä hakea. Elina sitten vinkkasi, että josko vaan ottaisi vähän etäisyyttä ja yrittäisi sitä kautta saada puhtaita vaihtoja. Epäilin, mutta laitoin kuitenkin kameran pyörimään ja testasin, mitä tapahtuu. Jippii, koira osaa! Vähän tulee vielä epäpuhtautta ja varsinkin seisominen jää välillä vähän "vajaaksi", mutta ekaksi treeniksi jo tosi hyvä - edistys oli huima. :-) Tämä vaati vain sen, että uskalsin nousta polviltani ylös ja otin namin nenästä irti. Apuja toki Aino vaatii, koska jos nyt tulee välimatkaa, lähtee varmasti vielä etenemään, mutta näitä hiotaan hetki ja sitten yritetään kasvattaa välimatkaa.

 

Munhan ei enää tänään pitänyt treenata, mutta Aino onkin illan aikana syönyt varmaan kahden päivän ruoat ja nyt reppana on ihan puhki. Huomenna koittaa taas arki ja Aino saa ihan rauhassa nukkua päivät, kun mä oon poissa. ;-) Elinalle kiitos loistavista vinkeistä!

Pakkastokot AMKilla

Tänään aamupäivällä lähdin hakemaan ystäväni Ninjan keskustan kupeesta metsälenkille seuraksi ja sain idean käydä treenamassa tokoa samalla uudessa paikassa. Ajoimme Rajakadulle ammattikorkeakoulun parkkipaikalle, joka osoittautuikin hyväksi treenipaikaksi. :-)

Aloitimme ruudun kosketusalustalla. Ninja vei alustan meistä kauemmaksi ja sinne lihapullia. Lähetin Ainoa sivulta "ruutuun" -käskyllä alustalle syömään ja ennen lähetystä otin käyttöön valmistavan sanan "ruo". Laukalla lähti Aino alustalle, ihan ok toistoja n. 5. Ensi kerralla lisätään sitten jo ruutumerkit mukaan, jotta Aino alkaisi hahmottaa varsinaista ruutua vähitellen.

Jatkoimme taas tyypillisesti seuraamisilla. Aluksi tein namin kanssa ja vaihdoin sitten lelulle. Ihan ok pätkiä. Vähän lelun kanssa paikka elää vielä, meinaa sen verran edistää että aina ei käännös vasemmalle onnistu. Kuitenkin kohtuullista. Jatkoin vielä lopuksi namiavusteisesti, joilla saatiin paikka taas korjattua erinomaisesti ja Aino oli tosi intensiivisesti mukana, ei huomannut edes parkkipaikalta suoraan meidän vierestä ajanutta autoa. :-D Pitää nyt vaan vaihdella nami- ja lelupalkkaa, korjata namilla paikkaa ja lelulla vielä kasvattaa intoa. Samoin huomasin, että taas voisi laatikonpyörimis -tempun avulla vahvistaa takaosan käyttöä. Melkoista tasapainoilua tämä on, mutta silti on pakko olla tyytyväinen siihen, miten paljon tää vaan on mennyt eteenpäin. Laitan tähän pienen videonpätkän lelupalkkaseuraamisista, vaikkeivat ihan Ainon parhaita olekaan. Pari pätkää saatiin videolle, sitten jäätyi kuvaajan näpit. :-)



Tein myös pari liikkeestä maahanmenoa, palkkasin tällä kertaa namilla. Ne on kyllä moitteettomia, toivottavasti tämä liike pysyy näin hyvin kasassa. :-) 

Näytin myös Ninjalle meidän luoksetulo-ongelman. Juteltiin siitä yhdessä ja tultiin siihen tulokseen, että nyt vaan treeniä siihen lähtöön, eli kun Ainolle huutaa "tule", niin kun se lähtee hyvällä vauhdilla, niin lelu esille ja palkka heittäen mun taakse. Vähitellen näistä kasvattaa sitä aikaa, kun lelu tulee näkyviin, eli Aino alkaa juosta pidemmälle ja pidemmälle ennen kuin lelu lentää. Saatiin kivoja toistoja näin, ehkä ihan tällä saadaan luoksetulon vauhti kuntoon?

Lopuksi vielä noutoja. Saalistamista niihin jonkin verran meinasi tulla, mutta sentään irtosi nostamaan kapulan itse maasta. Ensimmäistä kertaa Aino myös nosti kapulan niin, että jätin Ainon istumaan, laitoin kapulan pari metriä sen eteen ja menin itse siitä muutaman metrin kapulan taakse vastaan. Vieläkin tää nouto takkuaa, mutta jotain edistystä sentään on tapahtunut. Nyt vaan tässäkin tasapainoillaan sitten sen kanssa, että noutoon löytyisi into, mutta toisaalta homma ei lähtisi saalistamiseksi.

Kaiken kaikkiaan hyvät treenit, ja oli tosi kiva kun oli kaveri taas katselemassa ja kertomassa vinkkejä. Kiitos, Ninja!

Tämän jälkeen ajelimmekin meidän tutuille lenkkipoluille Halssilaan noin tunniksi. Loppumatkasta sen jälkeen, kun otin Ainon hihnaan, ensimmäistä kertaa meinasi Ainon tassuja vähän paleltaa. Mutta on kyllä ihanaa, kun ei tartte pahemmin koiraa pukea kovillekaaan pakkasille. :-)

lauantai 28. tammikuuta 2012

Tokoa siellä sun täällä

Meillä oli melkoisen menevä päivä tänään Ainon kanssa. Aamun aloitimme kotitokoilla. Aluksi tehtiin kaukkareiden asentovaihtoja namilla vain tekniikkaa hioen. Näistä mulla oli video pyörimässä, mutta ei niissä näkynytkään Ainoa kokonaan, joten jätän videon julkaisematta. :D Aino kyllä jo osaa siirtymiä tehdä hyvin jalat paikallaan, mutta namin kanssa tekniikkaa hioessa ongelmana on herkästi se, että Aino lähtee sooloilemaan omiaan ja tarjoaa hyvin nopeasti esimerkiksi seisomisen jälkeen ilman "lupaa" taas maahanmenon. Yritän tehdä näistä paremman videon myöhemmin, niin josko jollain olisi niihin vinkkejä, miten kannattaisi lähteä näitä työstämään eteenpäin. Kiirehän näitä toki ei ole saada vielä kuntoon, kun ihan ekana nyt vain olisi tarkoitus saada alo-luokan paketti kasaan. :)

Lisäksi tehtiin sisällä noutoja. Yritin lähteä naksuttelulla liikenteeseen, jotta saisin Ainon nostamaan kapulan itse maasta. Eihän siitä mitään tullut! Tarjoaa vain kapulan eteen maahanmenoa. Aino ottaa kapulan itse ja tuo sitä eteen mulle, jos annan sen sille, mutta maasta se ei vaan nouse. Yritin tähän varioida vaikka mitä, mutta koko hommasta ei kyllä meinannut tulla hevon kukkua. Jossain vaiheessa mulla meni jo hermot niin pahasti, että mun oli pakko ottaa itselleni aikalisä ja mennä vähäksi aikaa puhisemaan omaan huoneeseeni, etten rupea Ainolle kiukuttelemaan, koska eihän syy sen ole, ettei se osaa... Aino on kyllä siitä kiva, että vaikka sekin jo varmasti vaistosi, että mulla alkaa mennä kuppi nurin, niin ei se paineistu mun hermostumisesta (tai ainankaan tähän mennessä ei ole koskaan ottanut nokkiinsa). Kokosin taas itseni ja päätin vaihtaa suunnitelmaa taas täysin. Otin kapulan, heittelin sitä itselleni ilmaan ja innostin Ainoa. Sitten keksinkin Ainosta kivan leikin: Menin lattialle makaamaan ja pistin kapulan mun jalkojen taakse. Sieltä Aino kävi kapulan maasta nostamassa ja se toi sen mulle mun mahan päälle lattialle syliin. Alkoihan se kapula nousta sieltä maasta! :) Tätä leikkiä leikittiin ja nousin sieltä lattialta jo myös istumaan. Vähän tosin meinasi mennä Ainon osalta saalistamiseksi ja toisaalta myös yritti jonkin verran kantaa kapulaa laipasta, mutta nyt oli tärkeintä saada hommaan ilo ja ylipäätään kapulan nouseminen maasta, joten en viitsinyt kaikkeen puuttua samalla kertaa. Katsotaan nyt, miten tää nouto lähtee etenemään.

Jännä juttu muuten, miten edellisen koiran kanssa tehdyt virheet kuormittavat edelleen mun omaa mieltäni ja selvästi pelkään tekeväni samoja virheitä Ainon kanssa. Juuri tämä nouto on siitä hyvä esimerkki. Mutta täytyy yrittää pyytää myös siihen apuja osaavammilta, jos se ei lähde sujumaan. Ihmettelen silti, että miten siitäkin - yleensä niin kivasta liikkeestä - on niin turkasen helppo tehdä ei-niin-kiva?

Puolen päivän jälkeen lähdimme Sari-kasvattajan luokse Palokkaan tarkoituksena ottaa Sarin shelttipennusta, Kuurasta valokuvia. Myös Aino pääsi jokuseen kuvaan mukaan. Kävimme ottamassa kuvia Heinämäen teollisuusalueella ja otin siellä Ainon kanssa pieniä seuruupätkiä lelupalkalla ja tein myös muutaman liikkeestä maahanmenon. Siinä on liike, johon taas olen tosi tyytyväinen tällä hetkellä! Aino seuraa hyvin, mutta menee nätillä käskyllä todella nopeasti maahan. Tänään myös onnistui maahan-käskyn jälkeinen odottaminen, eli ei noussut heti käskyn jälkeen ylös. Jee. :) Myös seuruupätkät olivat tänään kohtuu laadukkaita. 


Kuura 5kk.

Aino 1v ja Ainon mummo, Tuisku 10v. :-)

Pienen treenihetken jälkeinen leikki.


Nappasin Sarilta Kuura-neidin mun ja Ainon matkaan, kun suuntasin seuraavaksi keskustaan Mäki-Mattiin treenaamaan. Jatkoin Ainon kanssa seuraamisilla, hyviä pätkiä varsinkin alkuun taas kerran. Tein pidempiäkin seuruupätkiä, hyvin pysyi kontakti mukana (lelu toki kainalossa). Selvästi alkaa Aino kestää nyt myös pidempää pätkää. :) Silti näiden treenien suurin anti oli häiriö, eli tuttavan snautseri oli kentän toisessa päässä ja Kuura haukkumassa lähes vieressä. Aino teki tosi hyvin töitä näistä huolimatta! Toki välillä katseli ja snautserille vähän pörhisteli, mutta kuitenkin keskittyi sen jälkeen todella hienosti töihin. Häiriönsietokyky on Ainolla kyllä kasvanut hirmu paljon pienen ajan sisällä. Saatan haukata liian ison palan sanoessani tämän ääneen, mutta enää en oleta, että kokeissa häiriö olisi liian suuri Ainolle ja sen takia täytyisi tahkota alokasluokassa useamman kisan verran. Tällä en tietenkään sitä tarkoita, että heti päästäisi siirtymään avoimeen, mutta olin suunnitellut alunperin niin, että Ainon häiriöherkkyyden takia käymme hakemassa TK1:sen alokkaasta, tuli heti eka kisasta ykköstulos tai ei. Mutta jos Aino keskittyy hommiin nyt näin hyvin, mitä tänäänkin uudessa häiriössä, niin saatamme ensimmäisen ykkösen jälkeen siirtyä heti avoimeen. :) 

Teimme myös luoksetuloa, jossa mä oon kyllä nyt sittenkin aika pattitilanteessa. Luulin, että "tule"-käsky pistikin liikkeen toimimaan, mutta ei. Aino lähtee laukalla, mutta sen jälkeen alkaa hiipiä ennen kuin tulee eteen istumaan. Yritin lelupalkkaa, eli heitin lelun mun taakse käskyn jälkeen, mutta Aino ei jotenkin tajunnut sitä. Koitin myös sitä, että palkkaan mun selän takaa jalkojen välistä. Aluksi sekään ei toiminut, mutta vähitellen Aino lähti juoksemaan laukalla koko matkan ja haki palkan jalkojen välistä. Vähän se tuli lelun takia matalana "beeceemäisesti" silmää käyttäen, mutta tuli kuitenkin nopeammin. Tarttee varmaan tehdä tämän tyylistä treeniä nyt, kun joku ihme Ainoa tässä hiertää. En oo keksinyt, mikä se on, koska lenkeillä luoksetulot ovat loistavia, eikä Aino ole ikinä ollut paineistuneen oloinen eteentuloissa. Tuntuu vaan hullulta, miten niin helppo liike kuin luoksetulo voi olla näin vaikea meille. Mutta ehkä tähän(kin) löytyy ratkaisu. :) 

En tehnyt juuri muuta, koska olin häiriönsietoon tyytyväinen ja pakkasta oli melko paljon. Seuruupätkiä vielä vähän, mutta niissä alkoi tulla edistämistä. Tein myös pari liikkeestä maahanmenoa, ne olivat täälläkin hyviä.

Illalla lähdin viemään Kuuraa omaan kotiinsa takaisin ja kävin samalla Kuuraa totuttamassa Plantagenin pihalla mm. liukuoviin. Samalla otin vielä pienet namitokot Ainonkin kanssa taas kerran uudessa paikassa. Hyvät seuruut, hyvät maahanmenot ja ihana motivaatio pitkästä päivästä huolimatta. :) 

Tosi paljon tuli tänään touhuiltua ja lisäksi vielä kyläilyreissut ja Kuuran mukana olo selvästi väsytti Ainokaista. Mutta hyvin neiti jaksoi koko pitkän päivän ja monet treenit. Huomenna on suunnitelmissa lähinnä lenkkeilyä ja ehkä jotain pientä. Mutta Aino kyllä ansaitsee huomenna melko kevyen päivän.

Lopuksi Aino n. 14kk nakukalle. :)

perjantai 27. tammikuuta 2012

Muotitietoinen teinikoira

Jep jep. Nyt on Ainon toiset juoksut noin puolivälissä ja saldona on näiden kahden juoksun aikana kolmet syödyt juoksuhousut... Ensimmäiset juoksuhousut Aino söi ensimmäisten juoksujen toisena päivänä elokuussa, ja nyt sitten kahdet menivät peräkkäisinä päivinä. Nämä Ainon juoksut alkavat selvästi tulla omistajan kukkarolle kalliiksi, jos rahaa alkaa mennä 10e/päivä juoksuhousuihin. Ehkä Ainon mielestä housujen malli tai väri ei ollut miellyttävä, joten on parempi pistää päreeksi vanhat ja toivoa, että omistaja tuo eläinkaupasta mukavammat ja kauniimmat housut. ;-) 

Eläinkaupat ovat muutenkin ainakin tälle koiran omistajalle maailman pahin paikka, koska niistä ei koskaan pääse ulos ilman, että edes jotain pitää ostaa tuolle nelijalkaiselle kaverille. Viime kerrallakin, kun lähdin tuohtuneena ostamaan uusia juoksuhousuja, mukaan tarttui melkoinen saalis Ainolle leluja, ruokaa ja treenitavaroita. Pehmoleluperhe oli tosin kunnon alennuksessa (-70%), ja kun tuollaiset lelut eivät Ainon leikeissä kauaa kestä, niin ajattelin ostaa useamman kerralla. Aktivointipallo oli myös alennuksessa, joten Aino pääsee sillä leikkimään, kun palaamme takaisin Hämeenlinnaan.


Koiraan saa hyvin kulutettua rahaa, vaikkei kävisi edes lemmikkitarvikeliikkeissä. Samalla reissulla, kun lelusaalis, juoksuhousut ja Ainon ruoka tarttui mukaan, löysin urheiluliikkeestä neljä kappaletta ruutumerkkejä ja tarjouksessa neljä sählypalloa, joilla Aino tykkää hirveästi leikkiä.


Ruutumerkit vaativat vielä vähän tuunausta, jotta niistä tulee ohjeiden mukaiset. Ajattelin siis sahata niistä n. 15cm latvaa pois ja tehdä matalammat merkit. Sählypalloista osa tulee varmaan treenileluiksi ja osa ihan vain kotiin. Kotona oleville sählypalloille käy nimittäin näin:


Opin myös tänään uuden asian, kun kävin viikonlopuksi hakemassa muutaman 500g naudanlihapötkön kaupasta Ainolle syötäväksi. Myyjä kertoi näppärän vinkin, että kun lihapötkön kiertää veitsellä jäisenä ympäri niin, että muovi hajoaa "sauman" kohdalta, ja sen jälkeen pötkön kolauttaa johonkin kovaan, niin lihapötkön saa näppärästi täysin jäisenäkin puoliksi. Tää oli tosi hyvä vinkki, koska näin saan esimerkiksi juurikin sisäelinpaketteja tms. pistettyä puoliksi, kun kerralla niissä on yhdelle koiralle turhan paljon, eikä sulatettuna niitä viitsi kovin montaa päivää säilyttää.


Ajattelin, että joku päivä tässä voisin kirjoitella Ainon ruokinnasta enemmänkin blogiin. Vielä en ole sitä ehtinyt tehdä, mutta voisinpa vaikka ihan valokuvien kera tehdä jonkinlaisen ruokintaesittelyn. Ainohan tosiaan on ollut jokusen kuukauden raakaruoalla, ei kuitenkaan varsinaisesti barffilla, sillä luita ei juurikaan Ainon ruokavalioon kuulu. Mutta ehkä siitä lähiaikoina enemmän. :-)

Pari päivää ollaan pidetty treeneistä muuten lepopäivää. Ruoan eteen Aino joutuu toki aina jotain pientä tekemään, kuten nyt parina päivänä ollaan taas muistuteltu paikkamakuuta. Myös lenkillä olen ottanut paljon iloisia luoksetuloja ja välillä myös siellä pyytänyt Ainon luoksetulokäskystä eteen istumaan. Huomenna olisi sitten tarkoitus mennä ihan oikeasti tekemään tokoja.

keskiviikko 25. tammikuuta 2012

Ihana koira!

Sekä minä että Aino ei varsinaisesti nautita aamulenkeistä silloin, kun herätys on klo 6. Aino vielä kaiken lisäksi käy mun porukoiden pihalla täällä Jyväskylässä ollessa tarpeillaan ennen kuin edes ehdin sitä tontin ulkopuolelle kiikuttaa, joten aamulenkit ovat jotenkin tuntuneet turhiltakin. Kuitenkaan en raaski Ainoa vaan pikaisesti päästää pihalle ja ottaa heti sisälle taas koko päiväksi, joten oon yrittänyt aamuisin aamulenkin sijaan jättää aikaa siihen, että ehtisimme Ainon kanssa jotain touhuilla ennen mun lähtöäni. Niinpä tänä aamuna nappasin Ainon ulos ja otin lelun mukaan tarkoituksena viettää Ainon kanssa jonkinlainen leikki- ja tokohetki. Ja pakko on kyllä sanoa, että mitään parempaa tapaa ei voi olla aamua aloittaa kuin Ainon kanssa puuhastelemalla, kylläpä tämä aamu ainakin sai mut niin hyvälle tuulelle! Otin narulelun kainaloon ja Ainon sivulle. Tein pieniä seuruupätkiä, palkkasin muutamista askelista, hyvistä käännöksistä ja välillä ihan vaan sivulla istumisesta kontaktissa. Heitin lelun kainalosta taakse ja sitten leikittiin kunnolla. Tosi kivoja pätkiä ja yhden pidemmänkin seuruun otin (Edelleen puhutaan noin 20 askeleesta maksimissaan kera parin käännöksen. Ne on meille siis pitkiä pätkiä. ;-)) ja Aino oli tosi kivalla ilmeellä ja hyvässä paikassa lelusta huolimatta hommassa mukana. Nyt on ihan pienessä ajassa seuruuhommat sun muut menneet tosi paljon eteen päin. Ja lelupalkalla myös paikka ainakin tänä aamuna pysyi tosi hyvin, vaikka aiemmin lelupalkalla Aino on lähtenyt vähän edistämään. Tein myös pari liikkeestä maahanmenoa. Aino reagoi tosi hyvin käskyyn, mutta ei kyllä kestänyt vielä jäädä odottamaan palkkaa. Täytyy vahvistaa tässä seuraavaksi sitä, että maahanmenon jälkeen ei heti ole suotavaa nousta takaisin ylös, vaan siellä maassa ollaan niin pitkään kuin toisin sanotaan. Mutta eipä tuo haitannut, itse maahanmenot olivat lähes täydellisiä.

Näiden pikkutokojen jälkeen en muuta voinut kun lähteä ajamaan töitä kohti hölmö virne naamallani, kun ajattelin taas kerran, miten ihana koira mulla onkaan. :-)

Tänään ei ehdittykään muuta tehdä, kun mulla meni sekä töissä että iltamenoissa normaalia pidempään. Mutta koirat saivat kuitenkin kivat lenkit, kun äitini käytti Ainon iltapäivällä metsässä tunnin verran ja isäni oli käyttänyt Ainon 1,5h hihnalenkillä. Tästä pitäis kyllä vetää rasti seinään, mun isä ei ole Ainoa tainnut lenkittää tässä vuoden aikana kuin nyt vasta kolmannen kerran, ja nämäkin ovat olleet kaikki viimeisimmän kuukauden aikana!

Loppuun tosin on pakko sanoa, että mun maailman ihanin koira myös palautti mut maan pinnalle tänään iltapäivällä, kun se oli päivän aikana syönyt jalastaan eilen illalla ostetut tuliterät juoksupöksyt. En mä niitä ihan kertakäyttöiseksi ollut meinannut, mutta luonnonlapsi oli kai sitä mieltä, että ne olivat liian piukat tai jotain. Ei ollut ensimmäinen kerta, kun Aino söi juoksupöksyt, mutta ei varmasti myöskään viimeinen...

tiistai 24. tammikuuta 2012

Ruudun aloittelua ja vähän noutojuttuja

Ensinnäkin on pakko sanoa, että juuri keitetyt broilerin sydämet, -16 astetta ja paljaat kädet eivät ole hyvä yhdistelmä! Tehtiin kotipihatokoa äskettäin noin viisi minuuttia ja sormista meinasi lähteä tunto! Ihan piti mennä lämpimän veden alle sulattamaan sormia ja silti tuntui, että varsinkin peukalo irtoaa kokonaan. Ehkä kannattaisi käyttää kuivia nameja, jos on pakko pakkasella ulkona treenata...

Aloittelimme joka tapauksessa tänään ruudun alkeita. Leikkasin kylppärimatosta (sellainen pehmeää muovia tms.) n. 60x60cm palan ja tein sisällä aluksi muutaman kerran toistoja niin, että lähetin Ainon vain alustalle syömään sinne vietyjä nameja. Sitten siirryttiin ulos samoin tein tekemään samaa juttua. Vähän Aino vielä menee varovasti sen näköisenä, että eikö muka mitään muuta tartte tehdä kuin mennä vaan ja syödä. Mutta vähän heräteltiin ideaa ja täytyy tätä tehdä niin pitkään, että hinku alustalle on oikein kova. :-) Ruutua lähden rakentamaan nyt Salmen kirjan "Tie tottelevaisuusvalioksi" ohjeiden mukaan, eli kosketusalustalla ja nameilla niin, että ensiksi tehdään ruutu n. 1,5m kokoisena ja siitä vähitellen kasvatetaan ruudun kokoa, välimatkaa ja myöhemmin kosketusalustalta jätetään namit pois. Katsotaan, muutanko tekniikkaa heti kohta, mutta aloitetaan tällä kuitenkin. ;-) Huomenna jatkuu ruututreenin alkeet.

Lisäksi tein ulkona vähän noutojuttuja. Aluksi annoin kapulan Ainolle ja kun se sen otti, lähdin juoksentelemaan pihaa ympäri ja Ainohan kantoi kapulaa häntä heiluen tosi hyvin. Otin Ainon eteen istumaan ja siitä noudon luovutus ja palkka. Tämä oli hyvä! Sitten yritin tehdä vauhtinoutoja. Ei meinaa lähteä kapulalle, vaan jää kyselemään. Meni kuitenkin ja kovasti kehuja ja lelupalkka siitä. No joo, ei ehkä ihan sitä mitä yritin tällä treenillä hakea... 

Siirryin takaisin sisälle ja pidettiin pieni tauko, koska tosiaan meinas sormet lähteä irti. Sen jälkeen tehtiin vielä vähän noutojuttuja. Vähän tuntui, että Ainolta loppui mielenkiinto. Pari kertaa otti kapulan hyvin ja toi sen mulle hyvinkin tiiviisti eteen, mutta sitten rupes vähän pudottelemaan ja selvästi tympääntyi. Tuli siis liikaa toistoja. Ainon kanssa pitäis muistaa noudon osalta, että koska sitä on rakennettu pitoharjoitusten kautta, siihen ei ole mitään järisyttävän suurta motivaatiota vielä syntynyt. Sen takia pitäisi pitää noutotreenit hyvin lyhyinä ja jättää vaikka siihen yhteen onnistuneeseen toistoon, mistä tulee superpalkka. Vähän pähkäilin myös, että ehkä kuitenkin jätän myös nuo vauhtinoudot vielä pois ja yritän edetä Salmen oppien mukaan vielä toistaiseksi, koska mä en halua kapulan saalistamista tai mälväämistä. Tehdään vielä hetki pitojen kautta ja yritetään siitä rakentaa kokonainen nouto. Jos näyttää, että ei edistytä tai mennään peräti takapakkia, niin sitten ehkä keksitään muuta. Lisäksi voisin kyllä vielä naksutella Ainolle kapulan nostamista maasta erikseen ja sitä kautta saada siihen motivaatiota. Ainakin noin kymmenellä naksutoistolla Aino alkoi tarjota kapulan pitämistä itse. :-)

maanantai 23. tammikuuta 2012

Tärkeät 35e maksettu Kennelliitolle!

Juuri kun pääsin valittamasta, niin tänään tuli mukava sähköposti Kennelliitolta, jossa ilmoitettiin Ainon luustokuvien laskun löytyvän OmaKoira -järjestelmästä. Jes! Tietenkin maksoin heti pois, joten maksu todennäköisesti kirjautui myös Kennelliitolle maanantaiksi heidän järjestelmiinsä. Toivottavasti lausunto olisi OmaKoirassa keskiviikkona tai viimeistään torstaina. :-) Jännittää!

Tänään ei sitten muuta tehdäkään, sillä mä itse sain ilmeisesti ruokamyrkytyksen tai jotain. Oksensin yöllä ja oksensin aamulla. Päivä meni nukkuessa ja nyt illalla alan olla tolkuissani... Josko huomenna vähän tokoiltais.

sunnuntai 22. tammikuuta 2012

Odottavan aika on pitkä...

Nimittäin lonkkalausuntoa odottavan. Aino kävi luustokuvissa silloin 5.1. eikä vieläkään ole tullut Kennelliitosta edes maksutietoja! Ainon Juri-veli kävi samana päivänä kuvattavana, ja Jurin omistajalle oli maksutiedot tulleet jo reilu viikko sitten ja lausuntokin tämän viikon torstaina. Epäreilua... Soitin perjantaina klinikallekin, mutta sain vaan hieman tylyn vastauksen, että he eivät näe, mikä päivä kuvat ovat lähetetty heidän päästään Kennelliittoon. No, toivottavasti maksutiedot tulisivat alkavalla viikolla, niin osaisi lausuntoakin odotella siitä noin viikon päähän.

Viikonlopun vietimme siskoni ja hänen miehensä luona Järvenpäässä. Meillä oli siis koko perhe kasassa koiria myöten. Ainon kanssa emme ole nyt viikonloppuna treenanneet mitään, vaan nauttiineet vain lenkkeilystä ja hyvästä seurasta. Koirattomana aktiviteettinä meillä kaksijalkaisilla oli lauantai-aamuna Matkamessut, ja iltapäivästä iltaan asti ihanalla Krapilla savusaunassa oleskelu ja upea blini-illallinen. Jos suinkaan jaksatte joskus säästää rahaa hieman enemmän, niin ehdottomasti suosittelen käymään vähintäänkin syömässä Krapilla! Ruoka oli taivaallista! Myös savusauna oli tosi mukava, ja avantoonkin siitä pääsi vilvoittelemaan. Todella kiva paikka kaikin puolin. :-) Ainon kanssa sitten jatkammekin alkuviikosta tokotreenejä, agility on tietysti edelleen pannassa juoksujen takia. 

Ainolle täytyisi varmaan ostaa uudet juoksupöksyt. Ekojen juoksujen aikaan nuo Hurtan juoksupöksyt olivat todella hyvät, mutta nyt Ainon ollessa täysin naku, housut eivät istukaan kunnolla. Pitäisi vaan tietää, minkähänlaiset olisivat hyvät, ettei tulisi kovin montaa hutiostosta. Lisääntynyttä putsailua lukuunottamatta Ainosta ei onneksi toistaiseksi millään tavoin huomaa, että sillä olisi juoksut. :-) Toivottavasti ei vanhemmalla iälläkään tule mitään "juoksuoireita" eikä valeraskauksia tai mitään muutakaan. Ja toki itse toivon, että eka juoksun tavoin Aino tekisi juoksunsa nopeasti loppuun, 2 viikkoa on mun mielestä täysin riittävä juoksuaika. ;-)

torstai 19. tammikuuta 2012

Toko-onnistumisia

Tänään ajelin kuudeksi Maakunta-arkistolle lähelle Jyväskylän keskustaa valaistulle parkkikselle Annan ja Ompan kanssa tokoja treenaamaan. Mä oon ite nyt niin väsynyt, etten kovin tarkasti jaksa purkaa treenejä auki, mutta pakko todeta että oli kyllä tosi mukavaa ja ajatuksia herättävää treenata uudessa paikassa ja vieläpä niin, että ovat "vieraat silmät" katsomassa ja kertomassa vinkkejä. 

Seuraamiseen tuli uusia vinkkejä siihen, että miten lelun avulla jatkaa treenejä. Lelua kainaloon, seuruuta, jos edistää, niin käännös vasempaan ja hyvästä paikasta palkka. Tosi kivoja pätkiä Ainolla näin. :-) Toki vielä puutteitakin, mutta se nyt on ihan normaalia.

Nouto ei oo Ainosta kivaa. Pitää kyllä kapulaa, mutta ei nosta itse maasta. Tehtiin vauhtinoutoja, mutta Aino ei lähde nostamaan kapulaa. Heiteltiin sitten kapulaa Annan kanssa meidän välillä ja kun Aino nappasi sen suuhunsa, niin huusin "jes" ja palkkasin leluun. Nosti laipasta, mutta nyt vaan tärkeetä kasvattaa motivaatiota kapulalle. Kohtuuhyvin kantaa kapulaa kuitenkin, kun annan sen sille ja lähden vaikka juoksemaan itse ja Aino saa juosta mun kanssa ympäri pihaa. Jatketaan siis tasapainoilua sekä pito- ym. "teknisen" harjoituksen ja motivaation nostamisen kanssa.

Luoksetulossa tapahtui jotain. Näytin Annalle meidän ongelman, että kun koira osaa kyllä tulla istumaan eteen (joskin teki ne tänään harvinaisen huonosti!), mutta kun ei ymmärrä että pitäisi tulla rivakasti mun luokse. Mulla on eteentulokäskynä "tänne", mutta käytän mm. lenkillä metsässä aina "tule" ja siitä Aino on saanut pikkupennusta tosi paljon palkkaa. Kun ei käskyllä "tänne" tule vauhdilla, niin testain sitten ihan saman jutun käskyllä "tule". Tadaa! Koira juoksikin nätillä laukalla eteen istumaan! Nyt vaan tätä vahvistamaan ja nopeista lähdöistä ilman eteentuloa palkkaamista ym. ja ongelma on ratkaistu! Jes. :-)

Pari kertaa käytiin Ompan ruudussakin. Laitettiin nameja kuppiin keskelle ja Aino ruutuun, mutta kun pikkuneiti ei meinaa irrota. Höpö koira. Täytyy ruveta tekemään ensin musta pois päin lähteminen merkitykselliseksi (esim. iltaruoan avulla), niin siitä päästään sujuvasti treenaamaan sitä ruutuakin. Todennäköisesti lähden kosketusalustalla liikkee. Pitäis käydä ostamassa jo ruutumerkit, kun nythän sitäkin liikettä olis jo aikaa treenata.

keskiviikko 18. tammikuuta 2012

Juoksuja, juoksuja...

Meinasin jo eilen kirjoitella, että lieköhän Aino nyt tosissaan juoksuja tekemässä, kun Laku on ollut vähän siitä kiinnostunut ja Aino on itseään putsaillut enemmän. Kuitenkaan paperiin ei vielä mitään ole jäänyt, joten vähän elättelin toiveita, että vielä pari viikkoa menisi, ennen kuin juoksut alkaisi. Itsekkäistä syistä tätä toivoin, sillä me oltais vielä päästy Jattilaan treenaamaan pari viikkoa ahkerasti, ennen kuin agilitysta tulee muutenkin taukoa, kun palaan takaisin Hämeenlinnaan. Mutta ei. Ehdin käydä tänään heti harjoittelupäivän jälkeen hallilla treenaamassa, kun kerrankin pääsin puolen päivän jälkeen jo lähtemään kotiin päin. Treenien jälkeen kotona ihmettelin, kun Aino alkoi taas puhdistella itseään, joten taas kerran piti tehdä se juoksutarkastus. Tällä kertaa tarkastus ei ollutkaan turha... Nyt on sitten jo Ainon toisten juoksujen aika. Osasin tätä vähän aavistella, koska eka juoksu oli vain kahden viikon mitainen, eli huomattavan lyhyt. Nyt sitten eka juoksuväli on vain 5,5 kuukautta, joten toivon todella, että juoksuväli jatkossa vähän pidentyisi...

Ainon juoksut:
  • 2.8.2011, Aino 8,5kk. Juoksu kesti noin 2 viikkoa
  • 18.1.2012, Aino 14kk.

Agilitya Jattilassa

Käytiin tänään Riikan ja Riehan kanssa jattilassa iltapäivällä. Tein Ainolle alkuun pientä radanpätkää ihan ex-tempore, kun Riikka oli sen Riehalle rakentanut. Otin vain rimat pois. Putkijarrutuksia ei olla tehty, joten sieltä meni homma vähän pitkäksi. Myös takaakierrolle meinasi tulla kiire. Mutta ei se mitään, Ainolla oli tosi hauskaa ja niin oli kyllä mullakin!

Tuon "lämmittelyn" jälkeen tehtiin hyppyjumppaa. Tällä kertaa kasvavaa sarjaa, eli viidellä hypyllä niin, että välit olivat 6-7-8-9 jalkaa. Mun mielestä se sujui kohtuu hyvin. Koostin videoon kaikki sarjat taas peräkkäin ja laitoin nyt myös hidastukset mukaan, jotta näkee vähän paremmin. Leikkasin taas kaikki tauot sun muut pois videosta.

Hyppyjen ja tauon jälkeen tehtiin pari kontaktia. Eivät olleet hyviä, joten tein vain neljä toistoa ja annoin olla. Mä en nyt tiedä, mitä mä oikeesti tekisin noiden kontaktien kanssa. Jatketaanko näin edelleen? Tarttisin taas vähän konkareilta apuja. :-) 

Loppuun vielä keppiä viidellä ohjurilla. Riikka oli palkkaamassa keppien päässä. Tekniikka on Ainolla pujotteluun hyvä ja katse kohdistuu hyvin eteen päin. Vähän tarttee vielä ekaa ja tokaa keppiväliä vahvistaa ja sitten ruveta niitä avo- ja sulkukulmia  tekemään enemmän, kuten jo aiemminkin olen todennut. Mutta ei siinä, kivasti sujui.

Nyt sitten tuleekin agilitytaukoa pidempi pätkä...


maanantai 16. tammikuuta 2012

KoiraSportin pärskeissä

Aino pääsi tänään ensimmäistä kertaa uimaan koirauimalaan Jyväskylän KoiraSporttiin. Vekkua käytin siellä aikanani kuntoutuksen aikaan, mutta Ainoa en ole vielä vienyt, vaikka tiesinkin sen olevan melkoinen vesipeto. Ainon eka uintiaika oli vain vartin verran, mutta se oli kyllä aivan riittämästi pitkän uintitauon jälkeen. Tosin jos Ainolta itseltään olisi kysytty, se olisi varmaan polskutellut vähintään puolitoista tuntia. ;-)

Aino on kyllä hauska tyyppi. Vähän mukamas (ja silloin tällöin oikeastikin) tosikko, mutta sitten kuitenkin tosi menevä ja hassutteleva kaveri. Tänään oli ilo huomata, että kun päästin sen hihnasta hallissa irti, niin se hallitusti ravilla hölkötellen tsekkasi hallin ympäriinsä, kiipeili uimaliuskoilla ja reunuksilla, eikä mikään pelottanut tai edes yhtään jännittänyt. Vain ensimmäinen veteen meneminen oli vähän hurjempi juttu, mutta sen jälkeen homma sujui kerta kerralta paremmin. Uintiajan lopussa Aino jo hyppelehti liuskalta veteen huilitauon jälkeen ja läpsytteli vettä, kuten kesällä konsanaan.

Videolla on pääosin ihan alkupuoliskon pätkiä, kun Aino vasta totuttautui Anskuun, pelastusliiveihin ja altaisiin. Vähän siellä jo näkyy iloisempaakin Ainoa veden läpsyttelyn kanssa, mutta parhaita pätkiä ei tänään videolle saatu. Ehkä ensi kerralla sitten saadaan enemmän Ainon ilotteluja ikuistettua. :-)


Lämmittelytokot ja hyppytreeniä

Tänään lähdin heti töiden jälkeen Jattilaan Karon ja Milan kanssa. Tarkoituksena oli treenata sekä tokoa että tehdä Ainolle taas ainakin hyppytreeniä. 

Tokoista en ottanut tänään ollenkaan videota. Tein Ainolle seuruupätkiä, oikeastaan lähinnä ihan samanlaista treeniä kuin parina viime päivänä. Vaikka kuinka uhkasin, että teen vain motivaatiotreeniä ens kerralla, niin koska Aino oli edelleen hyvin mukana myös namien kanssa tein sekä namilla että lyhyitä "ilmetreenejä" lelun kanssa. Ihan kivoja pätkiä ja mä oon ihan supertyytyväinen, miten hyvin Aino teki töitä siitä huolimatta, että Karo ja Mila tekivät pieniä juttuja samaan aikaan samalla kentällä! :) 

Tein myös vähän maahanmenoja. Ihan vaan namilla viereen heittäen palkaten nopeita ja seuraamiseesta jo liikkeestä maahanmenoa heti Ainon tömpsähtäessä maahan namipalkan heittäen. Kivoja ja nopeita toistoja!

Myös liikkeestä seisominen on mennyt nyt vähän eteen päin. Nyt jo pääsin peruuttelemaan ja käskyllä "oota" jo esitti jonkinlaista pysähtymistä. Palkkasin alkuun namilla, sitten vaihdoin lelulle. Tosin lelupalkassa jää helpommin kyttäämään, mutta tänään oli nekin yllättävän hyviä. Meinasin, että tuo oota-käsky on kyllä aika löysä, vaihdan sen varmaan ooTA eli käskyksi "ta" tai "tap". Täytyy mietiskellä.

Paikkamakuuta tein lopuksi Milan vieressä. Ekat toistot menivät sivulta tosi hyvin maahan ja jäi kohtuullisesti, mutta ahnehdin liikaa ja menin liian kauaksi ja liian pitkäksi aikaa. Ei pitäisi kasvattaa sekä matkaa että kestoa yhtäaikaa, varsinkaan kun paikkamakuuta ei juuri nyt olla tehty... Pari palautusta takaisin maahan ja sen jälkeen koira ei tipahtanutkaan enää sivulta maahan. No sitten taas aktiivisista maahanmenoista sivulta palkkaa vähän aikaa ja uusi yritys. Ihan ok oli viimeinen, nyt sitten helpotin reippaasti ja otin lyhyemmän matkan ja lyhyemmän keston. Saatin onneksi tuo yksi onnistumaan. Selvästi huomaa, että oon keskittynyt nyt muihin juttuihin, kun paikkamakuu on ottanut kovasti takapakkia. Mutta ei se mitään, kyllä se sieltä taas löytyy, kunhan treenataan liikaa ahnehtimatta. :)

Sitten hyppysarjan pariin. Viisi hyppyä, rimakorkeus 25cm, joka välissä alkun 6 jalkaa väliä. Karo palkkaamassa lelulla. (Kuollut lelu ja Karo vieressä ei toiminut, Aino ei irronnutkaan lelulle, kuten videolta näkyy. Joku epävarmuus tuli, vaikka yleensä lähtee kuolleellekin lelulle hyvin.) Aina kun sarja meni hyvin, kasvatettiin viimeistä esteväliä yhdellä jalalla. Ihan kivasti meni nämäkin tänään!

Hyppytreenistä otin videon. Muokkaus on tehty supernopeasti ennen KoiraSportille lähtöä, kiireen kyllä huomaa. Kannattanee pistää koneesta äänet pois, jos ette halua kuulla korkeita "Jee, hyvääää!" -huudahduksia. :D Tajusin myös kotona vasta, että viimeisissä sarjoissa, kun esteväliä on kasvatettu, vika hyppy ei näykään enää kunnolla... Täytyy huomioida asia ens kerralla, blondi ei tajunnut tällaistakaan juttua. ;) Videon lopussa hyppytreenin jälkeen on vielä ihan pieni pätkä Ainon taisteluleikkiä ja treenipätkän kevennys.




Kaiken kaikkiaan meillä oli tänään tosi kivat treenit! Pieniä onnistumisia tokossa ja mun mielestä myös hyppysarja meni kivasti. :)

sunnuntai 15. tammikuuta 2012

Tekniikkaa sisällä

Selvästi pääsin blogikirjoittelussa vauhtiin, kun enää ei riitä edes yksi teksti päivässä. Lupaan, että kyllä tää tästä vielä rauhoittuu. ;-) Todennäköisesti suurin villitsijä on tuo uusi kamera.

Tehtiin tänään vielä sisällä vähän tokoja, tekniikkaa taas. Pyörityksiä vasemmalle, vähän oikealle, peruutuksia ja sivusiirtymiä. Peruutukset olivat tänään jo paljon parempia kuin eilen! Nyt myös ihan muutamassa päivässä takapään käyttö muutenkin on parantunut huomattavasti entisestä, laatikkotreeni ja avut namilla selvästi ovat tehonneet pienessä ajassa.

Mun pitäis itse kiinnittää huomiota siihen, mitä mulle sanottiin jokunen päivä sitten. Mä helposti lähden pientä suoraa seuruuttaessa itse valumaan koiraan päin vasemmalle. Tänään yritin ottaa matoista kiintopisteitä suoraan kävelemisen avuksi, mutta vieläkin videolta näkyy se, että helposti kaarran vähän Ainon suuntaan.

Seuraaville viikoille treenattavaa on vielä lisää eteenistumisista perusasentoon siirtymisissä. Niissä Ainolla vähän ilmenee pomppuenergiaa. Videolla näkyi, että niitä treenasin ja käytin vähän kättä apuna. Hyviäkin siirtymiä jo tuli.

Loppuun vielä pitoharjoituksia (ja Lakun ölinää). Nyt on kiva, kun Aino tarjoaa pitämistä jo itse. :-) Selvästi tuo meidän "pitokapula" on Ainolle helpompi kuin tavallinen noutokapula tai metalli. Täytyy nyt treenata enemmän jo tavallisella kapulalla. Videossakin näkyy, että vähän testaan Ainoa, että pitääkö se kapulaa kunnolla suussaan. Jos meinaa olla väljä tai meinaa luovuttaa sen mulle kun kosken päätyihin, niin otan vielä kädet pois. Yritän alusta asti opettaa sen, ettei saa päästää vasta kuin kiitos-käskyllä irti.

Kokonaisuudessaan kivat pikku tokot sisällä. Seuraava treeni pitää silti olla kunnon motivaatiotreeni, eli voitais tehdä perusasentoja vaikka lelun kanssa.




Aino ja Laku leikkimässä

Muutamat ovat kysyneet minulta, että "Leikkiikö Laku muka Ainon kanssa?" Kyllä vain, meidän vanha herra, lähes 10v, leikkii aika paljonkin Ainon kanssa. Vaikka pentuaika oli Lakun ja Ainon välillä vähän kitkainen (Laku ei siedä pentuja), niin noin kahden viikon päästä siitä kun Vekku lopetettiin huhtikuussa 2011, Laku leikki ensimmäisen kerran Ainon kanssa meidän kotipihassa. Joka päivä Laku ja Aino juoksevat kilpaa pihassa ja silloin tällöin myös painivat. 

Tänään harjoittelin vähän videon muokkausta, ja koska ei olla nyt treenattu, niin otin videokameran lenkille mukaan ja yritin saada vähän leikkipätkiä nauhalle. Vähän oli liikaa pakkasta Lakulle, joten kaikkein parhaimpia paineja ei tänään syntynyt. :-) Videossa ei sen suurempaa juonta ole, kunhan testailin MovieMakerin eri ominaisuuksia.



Lopuksi vielä muutama valokuva lenkiltä:

Ainon kaunis pää


Tällaistakin meillä on välillä lenkillä. ;)
Lenkkimaisemaa
Vähän oli pimeää metsässä, kun aurinko ei sinne
asti paistanut. Putkissa ei riitä valovoima.


Eilisestä seuraamisesta/takaosan käytöstä video

Tässä vielä eilisestä treenistä ennen agia tehdyt tokot. Video jäi latautumaan nettiin, kun lähdin nukkumaan. Hyvin näkyy omia maneereita/virheitä, joista pitäisi päästä eroon. ;-)

lauantai 14. tammikuuta 2012

(Koti)tokoa ja agilitya

Tänään treenailtiin parin päivän lepopäivän jälkeen taas. Päivällä halusin testailla uutta kameraa, joten otin meidän ahtaassa eteisessä kotitokoa. Aloitin itse asiassa laatikkotempulla, mitä treenasin puolisen viikkoa sitten Ainon kanssa. Huomasin sitten, että Aino hakeutuu herkästi pyörimään laatikon päällä niin, että se samalla ottaa sivu-paikkaa mun vasemmalta puolelta. Niinpä siitä laatikon ympäri pyörimisestä oikeastaan tuli vaan jonkinlainen pohjustus Ainon takapään käyttöä varten. Laatikkotempusta siirryimme luonnollisesti tekemään namiavusteisesti takapäänkäyttötreeniä. Kivasti meni tänään, ja Aino oli Froliceista nyt ihan intona. Paljon tein noita takapääharjoituksia tosiaan nami vasemmassa kädessä, mutta välillä testasin myös niin, ettei namia ollut. Ihan kivoja pätkiä tuli. :-)

Illalla lähdin vielä Jattilaan ja otin toki myös kameran sinnekin mukaan. Tein vielä hallissakin vähän takapäänkäyttöä ja hyvin sujui sielläkin. Huomasin tosin, että vielä pitää treenata enemmän edestä sivulle tuloa, koska tällä hetkellä Aino herkästi hyppää siirtyessä edestä sivulle. Täytyy helpottaa treeniä. Häiriötä ei tosin nyt ollut, kun tulimme tyhjään halliin. Pienten lämmitelytokoilujen jälkeen siirryimme kakkoskentälle tekemään jumppasarjaa, keppejä, puomia ja vähän kävin kertaamassa rengasta ja pussiakin.

Aloitin puomista. Otin naksun ja nameja ja kävin aluksi naksuttelemassa Ainolle alastulopaikkaa, vaikkei se alkuperäiseen kontaktitreenisuunnitelmaan kuulunutkaan. Ei siinä, ihan ok se meni, mutta ehkäpä voisin taas ottaa osaavammat kaverit hallille mukaan tsekkaamaan kontakteja. :-)

Näiden jälkeen tehtiin keppejä. Aluksi 12 keppiä ja neljä ohjuria. Sujui kivasti! Otin puolet kepeistä pois ja vähensin toki myös ohjureita. Mun oli tarkoitus treenata etäisyyttä keppeihin. Sivuetäisyys onnistuu jo hyvin, mutta kepit ns. kutsuna on vielä tosi haastavat luonnollisesti. Samoin pitäisi myös taakse päin ottaa etäisyyttä. Kaiken kaikkiaan kivoja pätkiä, mutta seuraavaksi pitää muistaa aloittaa myös keppikulmien treenaaminen.

Hyppysarjan tein viidestä hypystä, mittasin väliksi viisi jalkaa. Ehkäpä video kertoo enemmän kuin mun selitykset, koska otin kaikki videolle. Välissä jouduin pidentämään vikaa väliä kuuteen jalkaan, se toimikin suht hyvin. Ihan ok hyppytreeni, vaikka välillä on Ainolla rytmissä hakemista.

Tässä uuden kameran testausta (jouduin kuvaamaan yksin), videoiden muokkausta (jossa on vielä vähän opiskeltavaa, kuten hyppyvideosta huomaa. ;) Myös videoiden leikkaukset on osittain vähän hölmöjä, mutta oon yrittänyt ottaa turhia pätkiä pois, ettei videoihin tule liikaa mittaa.) ja treenien taltiointia (jolloin olis kiva, jos olis kaveri, ettei mm. Ainon tarttis olla päätön). Oon kyllä tosi iloinen, kun nyt saa dokumentaatiota treenien edistymisestä. :-)


Keppitreenit

Hyppysarjat. Äänimuokkausten kanssa oli vähän ongelmia. ;)


Ps. Voi voi. Tein ainon takaosajumpastakin videon, mutta jotain häikkää tuli tallennuksessa, enkä saanutkaan sitä oikeaan muotoon. Ehkä saan sen julkaistua joskus myöhemmin.

perjantai 13. tammikuuta 2012

Sanoista tekoihin

No niin. Viimeisimmässä blogipäviityksessä esitelty Sonyn videokamera HDR-CX130E muutti iltapäivällä meidän talouteen. :-) En tosin ehtinyt vielä kameraa testata tänään, mutta vähän tutustuin jo käyttöohjeisiin ja latasin akun valmiiksi huomista varten. Huomenna yritän jotain (treeni)videoita saada jo kuvattua. Mahtavaa, kun nyt näkee itsekin jatkossa paremmin, missä mennään! :-)

torstai 12. tammikuuta 2012

Haaveissa videokamera

Mulle tuli kamala videokamerakuume! Olisi ihan mahtavaa, kun saisi treenejä (ja sitten joskus kisoja) kuvattua, niin itsekin näkisi vielä paremmin, missä mennään ja mitä mä itse ohjaajana teen. :-) Oon vähän tällaista katsellut, josko voisi olla hyvä: Sony HDR-CX130. Toinen, halvempi malli, olisi sitten Sony HDR-CX115EB. Jos jollakin on kertoa hyviä vinkkejä tai käyttökokemuksia, niin otan niitä mielelläni vastaan ennen lopullista ostopäätöstä!


keskiviikko 11. tammikuuta 2012

Tokoa, lenkkiä ja agilityä - kunnon aktiivipäivä!

Mulla oli tosi lyhyt päivä töissä, joten lähdin jo kahdeksi jattilaan, sillä olimme sopineet Riikan ja Riehan kanssa tokotreenit. Olin ihan innoissani siitä, että saisin osaavalta ihmiseltä treeniseuraa, mutta hommat eivät menneetkään ihan niin putkeen, kun miten olin ajatellut ja miten meillä on nyt pienet tokotreenipätkät menneet. Aino selvästi otti häiriötä sekä Riehasta että viereisellä kentällä olevista tokoilijoista, eikä se ollutkaan yhtään messissä mun kanssa hommia tehdessä, kun yritin seuruuasioita taas työstää. Aino ei tunnu paineistuvan, vaan se ennemminkin vain tekee sitä, että se haahuilee ja lähtee tsekkailemaan hallin reunoilla olevia agilityesteitä ja etsii leluja tms, millä olisi kiva leikkiä. Yritin palkata Ainoa nakeilla, mutta eivätpä vissiin motivoineet tänään tarpeeksi, kun vain lelu olis ollut ok. Lelupalkka on vaan vielä toistaiseksi siihen seuruutreeniin hankala, koska seuraamispaikka ei vielä pysy jos lelu on kainalossa, ja varsinkin tuolla mielentilalla häiriössä maassa oleva lelu vetää liikaa puoleensa, ja Aino jää helposti lelua vain tuijottelemaan. Sama juttu oli myös, kun yritin antaa lelun Riikalle piiloon. Mutta joo, se siitä - ei toiminut tänään, ei. Näitä päiviä tulee kai joskus.

Tehtiin toki myös muuta, millä kaivettiin työskentelyintoa esiin. Tein meidän noudon pitokapulalla (sillä ihanalla vaaleanpunaisella :D) pitoharjoituksia, ja niistä Aino oli jostain syystä ihan innoissaan! Hyvä niin! Aino myös tarjosi pitämistä välillä itse. Tein pitoharjoituksen myös tavallisella noutokapulalla. Se ei ollut vielä ihan niin hyvä, mutta ok kuitenkin. Sitten testasimme ekaa kertaa myös vauhtinoutoa. Alkuun ei noussut kapula maasta, mutta kun Riikka sitten meni hetsaamaan ja auttamaan, niin pari nostoakin lopulta jo tuli. :-) 

Lisäksi tein hyppyä. Otin Ainon sivulle ja kysyin "missä este?". Aino hyvin merkkasi esteen, palkkasin ja päästin hypylle. Hyppy oli tänään Ainosta tosi kiva, selvästi tänään motivoi asiat, jossa pääsi kunnolla liikkumaan. Nyt ei ollut minkäänlaista ongelmaa irrota hypylle. Testasin myös Riikan ruudulla pari ruutuun lähetystä ihan vain niin, että vein sinne lelun ja lähetin käskyllä "ruutuun" Ainon lelun luo. Ei olla koskaan ruutua tehty, mutta kunhan vähän lopuksi leikittiin.

Oli muuten myös positiivinen edistys agilityn saralla. Riikka oli pistänyt Riehalle keppeihin ohjurit niin, että niitä taisi kepeissä olla enää neljä tai viisi. Pienellä "riskillä" kokeilin Ainolle noin vähillä ohjureilla heti iltapäivän aluksi keppejä ja jes - Aino pujotteli tosi hienosti! Aluksi niin päin, että alussa oli ohjurit, keskellä välejä ja lopusta puuttui ohjurit. Sitten vaihdoin suuntaa ja mietin, että osaako Aino aloittaa oikein, jos ei ole ohjureita. Hienosti löytyi oikea keppiväli. Tosi kiva, että kepit ovat menneet eteen päin! Nyt vaan sitten pitäis lisätä eri keppikulmia ja mulle sivuetäisyyttä.

Treenien jälkeen hain keskustasta kaverini Ninjan lenkille mun kanssa meidän kotimetsään Halssilaan, jonne otimme myös Lakun mukaan. Olipa kiva lenkki! Kävimme myös Mustin ja Mirrin alennusmyynneissä samalla kun vein Ninjan kotia, ja löysin Ainolle leluja hurjasta alennuksesta ja myös Topcaniksen kuonopannan puoleen hintaan. :-)

Huilasimme pari tuntia kotosalla ja lähdin vielä kahdekaksi Ainon kanssa illalla uudelleen hallille, sillä pääsin seurakavereiden Lauran ja Jarin osaavien silmien alle Ainon kanssa. Tarkoituksena oli vähän tsekata sitä Ainon hyppyasiaa ja mahdollisesti katsoa myös kontakteja. Aino sai alkuun levätä autossa takki niskassa, kun rakennettiin Lauran ja Jarin treenirata ja he tekivät omat treeninsä ensiksi.

Tehtiin alkuun kolmen hypyn suora, jossa oli hypyt 35cm, 45cm ja 55cm. 35-45cm Aino hyppäsi vähän paremmin, mutta mitä korkeammalle rima nousee, sitä vaikeammaksi hyppääminen menee, ts. hyppytyyli on väärä. Testattiin hyppysuoraa eri tavoin, pienemmällä vauhdilla ja putken kautta vauhtia ottaen. Sama ongelma koko ajan. Samoin kieputin Ainoa kahdeksikkoa kahden hypyn ympäri, ja siinä kyllä tuli heti matalakin rima alas, koska Aino jättää varpaansa roikkumaan, joilla potkii rimat alas. 

Teimme sen jälkeen viiden hypyn jumppasarjan, rimat noin 20cm. Aluksi väli oli Jarin 6 jalkaa, väliä lyhennettiin viiteen jalkaa sittemmin. Palkkana oli alkuun namikuppi, mutta ei vedä tarpeeksi Ainoa esteiden taakse. Kyllähän se sinne meni, mutta huonosti ja rytmin rikkoen. Parempia toistoja tuli sitten, kun laitoimme esteen taakse lelun. Samalla Ainon pää tippui vähän alemmaksi ja hyppytekniikka parani. 

Jarilta ja Lauraltakin tuli kommenttia, että nyt ei mitään ohjaustreeniä tai radanpätkää ennen kuin hypyt tulevat kuntoon. Eli tästä lähdin treenaamme hallilla yksittäisiä esteitä (kontaktit, kepit, rengas, pöytä, pituus) ja teemme jumppasarjoja.

Tsekkasimme myös kontakteja parilla toistolla. Jari lelulle, Laura hihnaan ja minä käskyttämään. Ihan ok perustoistoja, vaikka Laura kyllä sanoi, ettei Aino yhtään pysähdy itse alastulolle. Vähän olivat sitä mieltä, että olis syytä merkata Ainolle paremmin alastulopaikkaa. Pohdinkin, että voisin varmaan ruveta treenaamaan erikseen sitä paikkaa ja saada sitä kautta se 2on 2off merkitseväksi. Sen jälkeen kai jatkettaisiin tähän mennessä tehtyjä kontaktitreenejä. Täytyy nyt vähän pähkäillä ja testailla asiaa. :-)

Kävimme vielä Killerin kupeessa kunnon jäähdyttelylenkillä shelttien ja kelpieiden kanssa, ja kotona olimme vasta klo 23 jälkeen. Ja eikä kun aamuksi taas töihin. ;-)

Suurkiitos Lauralle ja Jarille avartavasta illasta!

Ps. Näin aktiivisia päiviä ei kyllä tarttis jatkossa tulla. Vähän oli liikaa aktiviteettiä sekä mun että varmaan jo Ainonkin mielestä. Huomenna meillä on aivan varmasti lepopäivä!

tiistai 10. tammikuuta 2012

Agilityiltapäivä (7. kontaktitreeni)

Lähdin iltapäivällä heti töiden jälkeen hallille Ainon kanssa. Otin keskustasta Liisan ja Tosca-nahkan matkaan mukaan treeniseuraksi. Aloittelin 2-kentällä Ainon kanssa pienillä jutuilla, ja olin erittäin tyytyväinen siihen, että Aino teki koko ajan hommia tosi kivasti, vaikka Tosca treenasi viereisellä kentällä. Minkäänlaista keskittymiskyvyttömyyttä tms. ei ollut. :) Huomasin, että asiat ovat menneet eteen päin. Esimerkiksi rengas sujuu joka kerralla paremmin. Tänään pääsimme jo tekemään rengasta sekä niin, että olin kutsumassa että pienen radanpätkän (putki ja hyppy, joiden jälkeen rengas) kanssa jo suuremmasta vauhdista. Kerran juoksi sivusta, mutta kun palkkaa siitä ei tullut, niin loput suoritukset olivat puhtaita. Jes! Tein myös matalilla hypyillä putken ja kahden hypyn kanssa pientä ohjaustekniikkatreeniä, mutta totesin Ainon hyppytyylin olevan jopa matalilla rimoilla mielestäni ei-niin-hyvä. Pyysin Liisaakin apusilmiksi katsomaan Ainon hyppytyyliä, ja hän vahvisti myös, että Aino vetää erittäin helposti jalat alleen. Tein pientä jumppasarjaa, ja sitä Aino hyppää paremmin, kun pistin palkaksi lelun esteiden taakse. Mutta heti kun ei ole jumppasarjaa, niin hyppytyyli ei ole oikea.

Näiden jälkeen vaihdoin vielä ykköskentälle Liisan kanssa ja ohjeistin Liisan hihnan päähän tekemään mun kanssa kontakteja. Ihan ok meni, vaikka Aino ei vielä itse pysähdystä tarjoakaan, mutta tein huomion, että kontaktitreenit pitäisi tehdä aina ensimmäisenä, kun Ainolla on eniten energiaa. Meidän kontaktiopetustyyli ottaa koiralta sekä henkisesti että fyysisesti niin paljon, että paras treeni tulee silloin, kun koira on vielä energisimmillään. Tehtiin parissa erässä toistoja sekä koko puomilla, että pelkällä alastulolla. Nyt on treenejä kontakteilla tehtynä noin 85.

Illalla kävin vielä Karon ja Milan + Ainon ja Lakun kanssa kunnon lenkillä Palokan metsissä. Koirilla oli tosi kivaa, ja Ainokin kuunteli hienosti, vaikka metsässä tuli haukkuen ja meitä päin juosten vastaan kolme lapinkoiraa. On kyllä kiva, kun noissa vapaanapitotilanteissakin voi Ainoon jo aika hyvin luottaa. :-) Vekun kanssa kun näistä tapeltiin niin monta vuotta... Kävin vielä iltapalalla oman mummoni luona, jonne myös Aino ja Laku pääsivät kyläilemään.

maanantai 9. tammikuuta 2012

Lähes treenitön päivä

Tänään ei lähdetty käymään hallilla ollenkaan, koska Ainokin ansaitsee välillä lepopäiviä. Kuitenkin vähän tehtiin kotitokoa, ihan vaan sivulle tuloa ja parin askeleen seuruuta lelupalkalla. Tarkoituksena siis kasvattaa intoa ja kiinnostusta. Ja täytyy sanoa, että mulla ainakin into on nyt alle viikon sisään kasvanut tokoilua kohtaan kovastikin. :-) Paljon oon nyt eri blogeja ja videoita katsellut ja yrittänyt ammentaa sieltä omiin treeneihin jotain uutta, jolla saataisiin homma vielä paremmin toimimaan. Mutta jokin asennemuutos on tapahtunut - esimerkiksi nuo pienet yksittäiset treenihetket tuovat mulle tosi paljon iloa.

Eilen illalla mä vielä naksuttelin Ainolle (joku sai mut tästä innostumaan sitten Lakun nuoruusvuosien ;-)) uutta temppua. Opetin Ainon pistämään etujalat korin päälle ja pyörimään korin ympäri. Hyvään alkuun tämä tulikin, tosin tänään en ehtinyt tätä jatkaa. Suurin tavoite tässä kai on treenata Ainon takapään käyttöä.

Tänään käytiin taas Karon ja Milan kanssa kunnon metsälenkki Palokassa. Koirilla oli tosi hauskaa! Kiitos seurasta, Karo. :-) Huomenna sitten lähdetään Jattilaan treenaamaan.

sunnuntai 8. tammikuuta 2012

Tehotunti Jattilassa (6. kontaktitreeni, erittäin lyhyt sellainen)

Lähdin Ainon kanssa Jattilaan iltapäivällä, ja satuinkin niin hyvään aikaan, ettei hallissa ollut sillä hetkellä ketään! Toinen hyvä tuuri kävi siinä, että ykköskenttä oli tyhjänä esteistä, joten pääsin suoraan treenaamaan siihen tokoa. :-)

Aloitimme tokon seuruusta. Otin aamupäivällä muistiin palautetun naksuttimen mukaan merkkaamaan oikeaa suoritusta, ja alkuun tein Ainon kanssa sivulletuloja ja parin askeleen seuraamisia niin, että otin namin ja naksun oikeaan käteen. Hyvin meni ja merkkasin heti onnistumiset ja palkkasin. Tän jälkeen otinkin lelun mukaan, lelu vasempaan käteen ja selän taakse, koira sivulle ja askeleesta tai kahdesta naks ja palkka. Tosi hyvä ilme ja vire Ainolla, oli selvästi kivaa. Tässä tuli kuitenkin helposti edistämistä, joten nappasin Ainon hihnaan, enkä päästänyt sitä edistämään. Tosi kivat seuruupätkät (lyhyitä, mutta niin pitikin) ja Ainolla kiva vire. Loppuun tein vielä namin kanssa vähän vastaavaa: Kun Aino tuli hyvin sivulle ja lähti hyvin mukaan seuruuseen, merkkasin naksulla ja heitin ison nakin palan Ainon vasemmalle puolelle.

Seuruusta jatkoin paikkamakuun jättöihin. Nyt Aino meni heti ekalla käskyllä maahan sujuvasti (ei ollut häiriötä, niin keskittyi) ja jäi nätisti odottamaan korvat pystyssä. Ekan tein niin, että peruutin Ainon luota pois, kun huomasin ettei vaikuta nousevan, tein normaalin paikkamakuun jätön ja kävelin selkä Ainoon päin. Neljä kertaa näitä, pieni (n. 10 sekuntia) paikkamakuu ja takaisin, sivun kautta vapautus ja palkka. Itse pyrin keskittymään siihen, että olin itsevarma, ja ainakin hyvin toimi tänään häiriöttömässä hallissa nämä. :-)

Jatkoimme aktiivisilla maahanmenoilla. Tein perustreeniä niin, että Aino oli mun edessä ja palkka lensi koiran sivulle hyvästä maahanmenosta. Tässäkin merkkasin hyvät suoritukset naksulla ennen palkkaa. Lisäksi otin Ainoa vähän sivulle ja ns. seuraamisesta (en käskenyt seuraamaan) maahanmenoja. Aluksi tarjosi niin voimakkaasti seuraamista, ettei meinannut mennä maahan. Sain kyllä siten useamman onnistuneen toiston.

Liikkeestä seisomista jatkoin takomalla Ainolle "oota" -käskyn merkitystä. Nyt tuntuu edistystä tapahtuneen ja Aino tarjosi seisomista jo niin, että mä vähän peruutin. Tarjosi toki myös maahan menoa, mutta kuitenkin todella hyviä seisomisia tuli jo. Tämä näyttäisi nyt vihdoinkin edistyvän!

Tein myös muutamia luoksetuloharjoituksia. Ensin muistuttelin eteen istumisen, johon Aino tänään tarvitsikin jostain syystä käsiapuja, joita ei ole oikeastaan enää edes tarvinnut. Sitten otin Salmen viime treenin ohjeen mukaan pienestä matkasta eteen istumisia niin, että palkkasin namilla ja sen jälkeen leikin. Ihan ok meni, mutta ei - tällä en saa kyllä luoksetuloon vauhtia tarpeeksi varmaan ikinä... Pakko miettiä jotain muuta, jotta se vauhtikin löytyy.

Näiden jälkeen siirryin 3-kentälle, koska siellä on tokohyppy. Otin Ainon hihnaan ja naksuttelin Ainon reagoinnista "missä este" -käskyyn. (Missä hyppy ei toimi, sillä nyt kuulee vain sanan "hyppy" ja varastaa sivulta hypylle.) Lopuksi tein vielä pari vapautusta hypylle ja palkkasin heittämällä namin esteen taakse, kun Aino pysähtyi. Ihan ok tämäkin, vaikka työtä riittää.

***

Sittenpä vaihdoimme lajin agilityyn. Aluksi otin kentällä ollutta muutaman esteen radanpätkää, johon treenasin takaakiertoa. Esteet olivat 60cm. Hyvin pysyi rimat ylhäällä, paitsi yksi rima tuli jatkuvasti alas! Mä jo vähän hermostuin, kunnes tajusin, että se oli 65cm - ei me sellaisia olla vielä treenattu. Laskin riman alemmas ja Aino tuli hyvin yli. Kuitenkin tein tärkeän huomion: Ainon hyppytyyli on syvältä. Se vetää korkeilla hypyillä takajalat mahan alle, eikä hyppää kunnolla rentona eteenpäin, kuten pitäisi. Tästä syystä rimatkin tulevat helposti alas, eikä syynä välttämättä olekaan pelkästään Ainon kunnioittamattomuus rimoja kohtaan. Ainakin tänään tuntui, että Aino yritti parhaansa, mutta varpaat vain osuvat rimaan ja rima tulee alas. Ei tätäkin, en jaksaisi opettaa koiralle kaiken lisäksi myös hyppytekniikkaa... Mutta pakkohan se on, ei tällaisilla hypyillä mitään kisoja ajatella.

Otinkin ensimmäiseksi hyppytreeniksi kolme aikaa peräkkäin n. neljän metrin etäisyydelle toisistaan. Laitoin rimat aluksi 35cm. Vein lelun hyppyjen taakse ja lähetin Ainon hakemaan lelun. Tällaisessa treenissä matalilla rimoilla Aino ojentaa hyvin takajalat taakse, eikä vedä niitä kilppariasentoon mahan alle. Tätä tehtiin useampi kerta ja nostin rimat 40cm. Hyvin onnistui ja hyppyasento oli oikea. Ilmeisesti pitää ainakin tällaisia harjoitteita tehdä paljon? Voisimme myös testata, miten Aino hyppää matalat rimat radan pätkässä. Unohtuuko oikea tyyli ja tuleeko taas kilppari, vai hyppääkö se matalat rimat aina ok. Täytyy ruveta hyppyjäkin siis vaan nyt kovasti työstämään.

Kävin vielä tekemässä rengasta. Aino hakee renkaan jo tosi hyvin, jos jään itse Ainon kanssa renkaan taakse. Muistuttelin näin pari kertaa renkaan oikean suoritustavan, jonka jälkeen menin ottamaan rengasta ns. kutsuhyppynä. Kertaalleen juoksi renkaan ohi, mutta sen jälkeen onnistui kerrankin toistot myös niin, että olin tosiaan kutsumassa. Jes, edistynyt on rengas-asia!

Tästä siirryin puomille, mutta huomasin heti, että nyt alkaa olla liikaa treeniä alla ja Ainossa ei enää samalla tavalla potkua. Tein kertaalleen koko puomin, ja nyt otin myös naksun mukaan merkkaamaan hyvää alastuloa. Tämän jälkeen otin pari kertaa pelkän alasmenokontaktin naksun kanssa ja kertaalleen vielä koko puomin. Enempää en ottanut, ei kannata liian väsyneellä koiralla treenata tuota, koska siihen pitää saada ladattua kaikki into ja energia, jotta toistot todella onnistuvat. Näinpä päätin lopettaa työt, johan me oltiin aktiivisesti tunti tehty hallilla - vähän liikaa siis. Nyt on siis kontaktitreenejä takana n. 75 toistoa.

Ihan lopuksi otin häiriössä (halliin tuli paljon porukkaa) takapäänkäyttöä makkaralla imuttaen, mutta häiriö (Ainon mielestä ihana tyyppi, Karo, tuli kentälle) meinasi olla liian suuri. Sain kuitenkin hyviä pyörityksiä, joten lähdimme Karon kanssa vielä tunnin metsälenkille Laajavuoreen. :-)

Tavoitteita vuodelle 2012

Mä vannoin, etten kirjoita tavoitteita Ainolle, koska on niin monta muuttuvaa tekijää, etten oikein uskalla mitään kirjoittaa. Olen muistaakseni kerran kirjoittanut tavoitteet eräälle foorumille silloiselle kisakoiralleni Vekulle, ja sille ainoalle vuodelle, mille tavoitteet kirjoitin, sinä vuonna Vekku kuoli... En yleensä ole taikauskoinen, mutta tuo asia jäi kyllä vaivaamaan niin paljon, että vannoin etten koskaan enää kirjoita harrastustavoitteita! No, nyt kun blogi on pystyssä, niin ehkä jotain ympäripyöreää voisi kuitenkin kirjoittaa.

Terveys:

  • Ensimmäinen tavoite on periaatteessa jo saavutettu, nimittäin luustokuvaus. Tarkoitus oli tämän vuoden alussa saada luustokuvaukset alta pois, ja 5.1. Aino kävikin tutkimuksissa. Terveeltä näytti koko ruoto, tosin vielä lonkka- ja kyynärlausuntoa odottelemme. Lonkat eivät aivan A:na takaisin tule, mutta harrastuksiin tämä ei meillä vaikuta! 
  • Vuonna 2012 olisi tarkoitus tarkastuttaa myös Ainon polvet, silmätarkastus ei ole pakollinen vielä tälle vuodelle.
  • Toivon toki myös, että Aino pysyy ylipäätään terveenä ja hyvinvoivana, eikä "turhia" lääkärikäyntejä tarvitsisi tehdä.

Toko
  • Peruasiat kuntoon. Varmuutta jo opittuihin asioihin, malttia ja keskittymistä. Liikkeiden rakentamista koekuntoon.
  •  Seuraamiseen Ainolle hyvä viretila ja ilme! Seuraamisen rakentamista kaiken muun kantavaksi voimaksi. Tekniikat alkavat olla jo hyvin hallinnassa (paikka, kontakti), mutta nyt lisää iloisuutta ja virettä. Seuraamisen rakentaminen koiralle todella kivaksi! Tässäpä tavoitetta kerrakseen.
  • Yleisenä tavoitteena saada Aino koevalmiiksi ja päästä mielellään keväällä tai kesällä virallisiin, vähintäänkin alokasluokkaan. Riippuen Ainon häiriönsietokyvystä, joko yhdellä ykkösellä avoimeen tai sitten haetaan kisarutiinia TK1:sen verran. Avoimen starttaus vielä loppuvuodesta?
  • Ylempien luokkien asioiden opiskelu aloitetaan tänä vuonna.

PK
  •  Jälkitreenien jatkaminen sulan maan aikaan. Itse jäljestämiseen lisää rutiinia ja motivaatiota, todennäköisesti jokunen treeni ilman keppejä? 
  • Vahvistetaan myös keppejä, vaikka ne hyvällä mallilla ovatkin jo nyt. Kepeille palkaksi lelu, pelkkä nami ei tunnu motivoivan tarpeeksi, vaikka hyvin onkin ilmaissut tähän asti varmasti. Samoin kuin tokosta, tehdään jäljestämisestäkin vielä hauskempaa - meillä kun on taipumus urautua tekniikkaan ja tehdä hommista totisia. ;-)
  • Jos seuraaminen tulee kuntoon, ja arjessa ohittamiset sujuvat hyvin, BH-koe tänä vuonna. 
  • Samoin tasamaanoutojen edetessä, otetaan mukaan estenoudot. -> Tavoitteena saada tottis koekuntoon, vaikkei vielä tällä kaudella todennäköisesti jälkikokeisiin lähdetäkään.

Agility

  • Kontaktit valmiiksi! Nämä ottavat tästä vuodesta suuren loven treeneistä, sillä kontaktit haluan rakentaa rauhassa ja huolella. Paljon toistoja, eriliaisia variaatioita ja hyvä viettitila ja motivaatio jatkuvasti mukana.
  • Kepeillä ohjureista eroon. Aletaan vähentää apuvälineitä. Muistan itse treenata keppejä niin, että olen itse eri etäisyyksillä -> itsenäinen pujottelu. Lisäksi erilaisia lähetyskulmia.
  • Tärkeimmät ohjauskuviot haltuun. Aino ohjautuu jo hyvin, mutta itse voisin johdonmukaisemmin opettaa Ainolle ohjauskuvioita, esimerkiksi Agility-dvd:itä hyväksikäyttäen.
  • Rimat. Ei kolistelua! Tätä en salli Ainolta ollenkaan, sillä on turha tehdä agilityyn koiraa, joka pudottaa radalta kuin radalta rimoja. Niin pitkään treenataan, että rimat alkavat maxi-korkeudellakin pysyä paikoillaan. Hyppytekniikka pitää myös saada korkeillakin hypyillä kuntoon, eli jalat mahan alta pois.
  • Jos nämä paljon työtä vaativat osat alkavat kolahdella paikalleen, niin tavoitteena päästä kisaamaan loppuvuodesta 2012. Mahdollisesti kisastartit siirtyvät seuraavalle vuodelle. Vähintään möllikisoissa aletaan käydä.

Näyttelyt
  • Aino tulee 2v vasta 19.11. joten tälle vuodelle en aseta tavoitteeksi vielä viimeistä sertiä. Tavoitteena saada Ainolle joko Suomesta tai ulkomailta ensimmäiset cacibit.
  • Kehäkäytös kuntoon. Muiden koirien kanssa samassa kehässä ollessa höntyily pois! Tämä on tämän vuoden suurin tavoite, sillä periaatteessa sen suurempaa Ainolla ei missikisoista ole saatavilla. 

Yleisesti
  • Häiriössä treenaaminen ja häiriön sieto. Tässä riittää työtä lajissa kuin lajissa. Pienissä pätkissä, helppojen treenien kautta kasvatetaan Ainolle häiriötä ja sen sietämistä. Vaatii paljon töitä!
  • Ohittamiset kuntoon. Kuonopannalla homma toimii jo hyvin, mutta pitkä matka on siihen, että Aino ei vedä ja sitä kautta kiihdytä itseään ohitustilanteissa. 
  • Rauhoittuminen. Mahdoton tehtävä? Odottaminen kentän laidalla edes kohtuullisen nätisti. (Joskin liian usein Aino tulee pidettyä autossa odottelujen ajan.)

Paljon on siis tavoitteita - pieniä juttuja ja isompia kokonaisuuksia. Katsotaan, mitä vuosi tuo tullessaan! Tärkein tavoite mielestäni on kuitenkin touhuta kaikkea kivaa yhdessä ja nauttia eri jutuista. :-) Se, tuleeko vielä tänä vuonna virallisista kisoista/kokeista tuloksista, on toisarvoista.

    Naksuttelua!

    No niin, nyt pistetään uusi tokovaihde päälle. Ehkä. ;) Tänä aamuna aattelin palauttaa Ainolle takaisin mieleen naksun merkityksen ja muutaman naksautuksen jälkeen Aino selvästi jo muisti, että "naks" tarkoittaa hyvä, ja siitä tulee nami. Niinpä tein kaukokäskyjä aluksi ihan vain kädellä ohjaten ja jokaisesta hyvästä siirtymästä (maahan-seiso, maahan-istu, istu-maahan, seiso-maahan, seiso-istu vaihdellen) naks ja vetävästä kädestä nami. Vähitellen pitäisi ottaa käskysanat jo mukaan, mutta vielä mennään käsiavusteisesti.

    Sen jälkeen lähdin naksuttelemaan "pitokapulan" (mun noutokapulan esiaste, eli pahvirulla, jossa on sisällä vähän painoa ja pinta päällystetty pinkillä sydän-cobanilla :D) ottamista. Ainolle on tehty ns. pakkopitona tuota pitokapulan pitämistä, mutta Aino ei ole tarjonnut vielä kapulan suuhun ottamista itsenäisesti. Nyt siis pyrin tekemään kapulasta niin kivan, että Aino tarjoaa itse ottamista, jotta saisimme myös noutotreenejä eteenpäin. Eipä se montaa toistoa vaatinut. Pari kertaa merkkasin nenäkosketuksen kapulaan, kun se ei enää riittänyt, Aino tarjosi tietysti tassuja ja katsekontaktia mulle. Kun se kerran koski hampailla, niin "naks" ja palkka. Sen jälkeen tarjosikin jo koko suuta kapulalle. Niistä pari palkkaa ja sen jälkeen jo pidempi pito, eli heti ei saanutkaan päästää irti. Heti kun Aino tarjosi pitämisen itse, merkkasin sen naksulla, mutta vasta sanasta "kiitos" saa päästää irti. Tadaa, about kymmenen toistoa ja koira piti kapulaa suussa niin, että se itse tarjosi pitämistä. Täytyy ottaa tähän seuraavaksi käskysana. Mietin vain, että onko se "ota" vai heti "tuo", joka tarkoittaa sitten myöhemmin sitä, että kapula pitää tuoda mulle eteen. Mutta nyt saadaan noutojakin varmasti eteenpäin, kun mun ei tartte itse käsiavusteisesti pistää pitokapulaa Ainon suuhun, vaan se tarjoaa sitä itse. :-) Jatkoin samaa treeniä Ainon pienen huilitauon jälkeen aluksi pitokapulalla, sen jälkeen metallilla, johon oli kääritty pari kierrosta cobania ja sen jälkeen 400g puukapulalla. Hienosti meni!