tiistai 27. maaliskuuta 2012

Yhteenvetoa viime päivistä

Hiljaista on ollut, mutta ei ole oikein ollut mitään sen suurempaa kerrottavaa. Ainon kanssa ollaan toki jotain pientä treenailtu, mutta mitään maata syleilevää ei ole opittu, niin en ole oikein edes blogia vaivautunut päivittämään. Ruokakupilla ollaan tehty paikkamakuita, lenkeillä ja sisällä pieniä seuruupätkiä, kosketusalustaa treenattu kontakteja varten ja lenkeillä ollaan myös paljon tehty luoksetuloja joko suoraan jalkojen välistä palkaten tai eteen istuen. Agilityssa ollaan käyty kahtena perjantaina, parin viikon takaisissa treeneissä teemana oli takaakierrot ja viime perjantaina ehkä tärkein harjoiteltava juttu oli loppusuoralle irtoaminen. Ihan ok meni molemmilla kerroilla.

Loppuviikosta toivottavasti pääsemme sekä agissa että tokossa osaavampien oppiin, mutta sen verran on vielä suunnitelmat auki, etten ihan varmaksi uskalla vielä mitään sanoa. Toivottavasti kuitenkin viikonloppuna treffaan Tampereen suunnalla Ainon siskot ja heidän omistajansa sekä tietysti Minnan + sukulaiskoirat. :-) Lakukin tulee tosin mulle hoitoon tänne Hämeenlinnaan torstaina, joten Lakun tulo vähän rajoittaa yöpymisiä toisaalla.

Mutta ai niin, on mulla jotain kerrottavaa kuitenkin, joka nyt ei varsinaisesti Ainon treenailuihin liity. Mä sain Jyväskylästä asunnon, 50 neliöisen kaksion kivalta alueelta, joten muutamme Hämeenlinnasta nyt (toivottavasti) pysyvästi Jyväskylään huhti-toukokuun vaihteessa! Niinpä me vihdoinkin päästään säännöllisemmin tekemään agilitya Jattilaan ja tokoseuraakin saan helpommin. En meinaa malttaa odottaa, että vihdoinkin neljän vuoden jälkeen saan ainakin joksikin aikaa asettua kotipaikkakunnalleni! :-)

Kun meillä ei tosiaan mitään ihmeellistä ole tapahtunut, pistän tähän parin viikon takaiset keppi- ja jumppasarjatreenit videoina. Hyppysarja oli kasvava (6-7-8-9 jalkaa). Eka kierroksella kuuden jalan väli, eli eka väli, oli selvästi lyhyt ja toinen rima tuli alas. Muuten meni hyvin, Aino taas hahmotti hyvin myös sen lyhyimmän välin. Nostin lopuksi viimeisen aidan korkeutta hieman, mutta koska toistoja tuli jonkin verran, en enempää ottanut jumppaa. Pitää taas käydä näitä tekemässä, kunhan ehdin itsenäisesti treenaamaan.





perjantai 23. maaliskuuta 2012

KoiraSportissa taas

Kävimme KoiraSportissa viikonlopun kunniaksi Karon ja Milan kanssa. Ainolla oli uintivuoro ekana, ja Ainohan painelikin heti suoriltaan altaaseen. Tällä kertaa Aino vetäs heti alkuun sen verran raskaan lenkin, että oikeastaan nyt tuo 15min oli oikein sopiva uintimäärä, koska aika tavalla tyyppi läähätteli, kun tuli rampille välillä lepäilemään. Mutta ei sen kummempaa, nyt ei ole videotakaan, koska kameran linssi meni taas ihan huuruun. Kivaa oli kuitenkin taas kerran!

sunnuntai 18. maaliskuuta 2012

LVV-12 ja ensimmäinen CACIB !!

Tämä päivä meni täällä kotona melko lailla kynsiä syöden ja sydämen normaalia voimakkaampaa hakkaamista kuunnellen, kun odottelin jännityksellä Ainon tuloksia Latviasta. Tiesin kehän olevan vasta iltapäivällä, alkamisajankohdaksi oli merkitty noin kaksikymmentä vaille kaksi ja bordercollieita oli ilmoitettuna seitsemän. Ajattelin kahden jälkeen kuuluvan jotain, mutta ei kuulunut. Puoli kolmelta ei kuulunut mitään, eikä vielä kolmeltakaan. Mä aloin olla jo ihan hermona ja mietin jo, että onko jotain sattunut. Kaksikymmentä yli kolme soitin Saanalle ja kiireisen kuuloinen ääni vastasi, että "Soita kymmenen minuutin kuluttua!". Siinä sitten odottelin, kunnes puoli neljältä sain Saanan puhelimen päähän. Ensimmäisenä Saana sanoi: "Moi, mä luen sulle eka Ainon arvostelun." Ajattelin, että jaahas, seuraakohan tästä mitään hyvää... Kuulin sanat excellent ja nice, mutta mitään järkevää en siitä muista (laitan sen myöhemmin ainakin kotisivuille). Kunnes Saana sanoi: "Aino sai SERTin... ja CACIBin... ja se oli ROTUNSA PARAS!! " JEE!! Vähän siistiä! Aino sai siis nimensä eteen myös tittelin LVV-12. Sertillä ei ilmeisesti Aino mitään tee, ymmärtääkseni Latvian sertit eivät jää roikkumaan alle kaksivuotiaalle koiralle, mutta tuo ensimmäinen cacib on kyllä loistojuttu, Aino on kuitenkin vasta päivää vajaa 16kk vanha. :-) 

Aino on kuulemma reissannut tosi nätisti. Mua vähän jännitti, miten se tulee reissussa mukana olevien snautserien kanssa toimeen, mutta Aino on kuulemma lempinimensä mukaisesti Mainio, ja yrittää vain jatkuvasti leikittää snautsereita. Snautseri-raukat taitavat jo olla aika tympääntyneitä Ainon leikkiinkutsuihin. ;-) Saana myös ihmetteli, kun Aino kysyy kaiken: se ei syö ilman "ole hyvä" -käskyä eikä tule autosta ilman lupaa pois, vaan se pitää "pyytää". Saana myös naureskeli, että on se helppo, kun syö ruokansa hyvin ja käy käskystä sekä pienemmillä että isommilla tarpeillaan. Mutta Aino on, se on vaan sellainen mussukka. <3

Ryhmäkehissä ei ilmeisimmin enää menestystä ole tullut, koska tuloksia en ole enää rotukehien jälkeen saanut. Oletan, että ryhmä rämä on matkalla kohti Tallinnaa, josta he tulevat yölaivalla Helsinkiin. Huomenna aamulla saan taas Aino Kaisan takaisin kotiin! Hyvä, jos maltan odottaa. :-)


lauantai 17. maaliskuuta 2012

Hiljaiseloa ja Ainon reissu

Blogia ei ole unohdettu, ei suinkaan. Mulla on vaan ollut niin järisyttävä kiire opiskelujuttujen kanssa, etten ole edes blogia ehtinyt päivittää. Treenaaminenkin on jäänyt aika vähille, tosin blogista on nyt jäänyt ainakin kahdet agitreenit ja jokuset tokot kirjoittelematta. Mitään ihmeempiä ei olla tehty kuitenkaan, agissa takaakiertoja ohjatussa treenissä viikko sitten perjantaina, itsenäisesti käytiin tekemässä vähän jumppasarjaa ja tokossa ihan perusjuttuja. Videokameraakin on käytetty, mutta mitään en ole kuvatuista pätkistä ehtinyt koostaa. Tarkoitus olisi kuitenkin itse katsoa ne vielä läpi ja tehdä niistä ehkä blogiin asti jotain, ihan vain omaksi päiväkirjaksi, mitä ollaan tehty. 

Aino lähti eilen illalla Saanan ja hänen ystävänsä kanssa kohti Latvian voittajaa. Kehä on Ainolla vasta huomenna sunnuntaina, mutta koska reissukaverin koirilla oli näyttelypäivä jo tänään, lähti karavaani kohti baltiaa jo perjantaina. Toivottavasti pikkuneiti osaa olla kiltisti reissussa! Pitäkäähän peukkuja huomiselle, Aino on ensimmäistä kertaa nuorten luokassa. :-)


torstai 15. maaliskuuta 2012

Hieronta ennen Latvian näyttelyä

Piia Olkinuora kävi hieromassa Ainon Hämeenlinnassa tänään ennen Latvian reissulle lähtöä. Ensiksi hieroja katsoi Ainon liikkeet ulkona, joissa ei sen suurempaa sanottavaa ollut. Sisällä Aino heittäytyikin heti alkuun rapsuteltavaksi ja lattiaa taputtaessa Aino oli suoriltaan selällään hierojan edessä valmiina vellottavaksi. ;-) Hyvin antoi neiti itsensä käsitellä, mitä nyt välillä olisi ollut kiva pyöriä selällään.

Jumeja ei ollut kuin oikean lavan takana vähän, mutta senkin Piia sai hyvin auki. Muuten Ainon lihaksisto oli erinomaisessa kunnossa: missään ei tuntunut mitään yllätyksiä ja hieroja muutenkin kehui Ainon olevan erinomaisessa lihaskunnossa. :-) Oli oikein hyvä, että Aino tuli nyt tsekattua niin harrastusten kuin toki myös näyttelynkin takia. Vetreä kaveri on kiva lähettää reissulle mukaan.

keskiviikko 7. maaliskuuta 2012

Lenkkiä lenkin perään

Tänään on ollut taas niin upea päivä, että treenaamiset jäi ja olen vain lenkkeillyt koirien kanssa. Aamupäivällä olimme Karon ja Milan kanssa jäällä pari tuntia ja illemmalla Aino sai seuraa Skoda-bordercolliesta. Kuviakin tuli räpsittyä jonkin verran. :-)

Aino saa Milalta kyytiä




Karon namitarjoilu

Laku ja Lakun tytöt :)

Vielä ei ihan onnistu Ainon poseeraukset ilman hihnaa

Laku sen sijaan on super!

Aino ja Skoda

Skoda


Ainosta pitkästä aikaa "virallinen" poseerausyritelmä

maanantai 5. maaliskuuta 2012

Viettikoulutuksesta paljon ajatuksia ja ideoita

Olin eilen Keski-Suomen belgianpaimenkoirien järjestämässä viettikoulutuksessa, johon kuului luento-osuus ja käytännön harjoitukset kymmenen mallikoiran avulla. Valitettavasti en saanut Ainoa mallikoiraksi, mutta paljon opin siitä huolimatta katselemalla muita koirakoita. Viettikoulutuksen piti maalimiesoppilas Onni Mäkinen, ja täydentämässä oli koulutettu maalimies Vesa Sepponen sekä osittain myös pitkän linjan koiraharrastaja Elina Will. Viiden tunnin setti oli ihan äärettömän antoisa! Paljon tuli uusia ajatuksia ja paljon myös ideoita, toki myös tuttuja juttuja. Ehkä vielä tarvitsisin kokeneilta ihmisiltä vähän lisäapuja, mutta jo nyt lähdetään työstämään mm. Ainon leikkiä hieman paremmaksi. :-) Kirjoitan tähän blogiin luentomuistiinpanoja ja vähän omia ajatuksia ylös, jotta mun tulisi vielä jäsenneltyä asiaa paremmin omassa päässäni. Suurin osa muistiinpanoista on suoraan Onni Mäkisen diaesityksestä.




Miten koira oppii?
  • klassinen ehdollistaminen
  • instrumentaalinen ehdollistaminen (eli tekninen suoritus, koira oppii esimerkiksi menemään makuulle)

Oppimisteoriaa
  • koira ei ajattele
  • koira ei ymmärrä selityksiä
  • koiraa ei saa inhimillistää
  • koira toimii vaistojen ja viettien varassa
  • koira tekee sen, mikä on KOIRALLE mieluisinta
    • Koiralle tulee siis tehdä toivottu käytös mieluisaksi. Opetetaan käsky, käskyn kuullessaan koira saa palkkion, eli pääsee viettipäämääräänsä.

Ohjaaja
  • auktoriteetti
  • oikeudenmukainen (eli musta-valkoinen. Jos jotain sääntöä noudatetaan, sitä noudatetaan AINA, esim. sohvalla oleminen.)
  • määrätietoinen
  • kohtuullinen vaatimuksissa (ei vaadita sellaista, mitä koira ei voi osata!)
    • Harjoituksissa koiralta tulisi vaatia hieman enemmän kuin ennen, mutta koiralla tulee olla silti kaikki edellytykset onnistua
  • mukatutuu koiran ominaisuusksiin ja edellytyksiin (koiranlukutaito)

Neljä päävaistoa
  •  NÄLKÄ - saalisvietti
  • RAKKAUS - (sukupuolivietti), laumavietti
  • PAKO - aktiivinen ja passiivinen väistäminen
  • AGGRESSIO - reaktiivinen aggressio (puolustusvietti) ja aktiivinen aggressio (sosiaaliaggressio)

Mitä on vietti?
  • viettivire (olemassa oleva tarvetila, esim. nälkä)
  • viettiärsyke (ärsyke, mikä laukaisee vietin)
  • viettikäyttäytyminen (miten koira toimii tilanteessa)
  • viettipäämäärä (mihin koira pyrkii)

Saalisvietti
  • palvelee luonnossa ravinnonhankintaa
  • ärsykkeenä koirasta poispäin suuntautuva nopea liike
  • koira osoitaa viettikäyttäytymistä saalistamalla saalisesinettä aktiivisesti
  • viettipäämäärä =  koira tavoittaa saalisesineen ja puree ja ravistele sitä (luonnossa tappamalla ja syömällä saaliseläimen)
  •  Saalisviettiä käytettäessä hyödyksi koirankoulutuksessa, koira on vahvoilla. Se on itsevarma saalistaessaan, saalisvietin alaisuudessa
  • Koulutuksessa saalisviettiä ei voi käyttää pitkään yhdellä koulutuskerralla, sillä se on kyllääntyvä vietti (nälkä loppuu aikanaan, myös lelun "saalistamiseen" koira kyllääntyy)
    • saalisvietin käyttö siis lyhytaikaista, vältetään kyllääntymistä
  • Muista hyödyntää korkea vire ja hyvä tunnetila koiran treenaamisessa (esim. töistä kotiin tullessa koira on innokas nähdessään omistajansa, käytä hetki hyödyksi ja ota pieni leikkimis- tai treenipätkä silloin, koiralla on korkea vire ja hyvä tunnetila tällöin)
  • Tunnetila on opittu asia, vietti toimii vaistojen varassa

Aggressio
  • edellytys selviämiselle luonnossa
  • aggressio on synnynnäistä
  • aggressiota ei voida kouluttaa lisää, mutta sen ilmenemistä voidaan vahvistaa tai heikentää kouluttamalla
  • aggressio vapauttaa energiaa ja tuo voimaa suoritukseen
  • esim. haukkuminen, muriseminen, mahtaileminen...

1) Reaktiivinen aggressio
  • elinehto luonnossa!
  • viettiärsyke: kuormitus, uhka
  • viettikäyttäytyminen: reaktiivinen aggressiivisuus, haukkuminen, murina
  • viettipäämäärä: kuormituksen loppuminen, uhan väistyminen -> rauha
Reaktiivinen aggressio tarkoittaa siis sitä, että koira reagoi jollain tavalla uhkaan! Esim. kadulla tulee vastaan koiran mielestä epäilyttävä ihminen, koira nostaa karvat ylös ja murisee tai haukkuu, jolla yrittää saada uhan väistymään. Reaktiivinen aggressio on ns. esiaste aggressiolle.
  • Joka koiralla on aggressiota!

2) Aktiivinen aggressio
  • viettiärsyke: aktiivinen viettialue
  • viettikäyttäytyminen: aggressiivisuus
  • viettipäämäärä: aggressiivisuus (teoriassa)
  • Aktiivinen aggressio on sisäsyntyinen ominaisuus koirassa, harva koira kuitenkaan on aggressiivinen
  • reaktiivinen aggressio -> aggressio (jos uhka ei väisty)

Laumavietti
  • viettiärsyke: laumanjohtajan epäsuosioon joutuminen
  • viettikäyttäytyminen: laumanjohtajan miellyttäminen, haluttu käyttäytyminen
  • viettipäämäärä: laumanjohtajan suosioon pääseminen
  • laumavietti on aina aktiivinen vietti, laumavietti ei koskaan kylläänny! 

Väistäminen (pako) 

1) Aktiivinen väistäminen  
  • viettiärsyke: kuormittaminen, uhka
  • viettikäyttäytyminen: aloitetun toiminnan lopettaminen, aktiivinen väistäminen
  • viettipäämäärä: kuormituksen loppuminen, rauha 

2) Passiivinen väistäminen
  • viettiärsyke: kuormittaminen, uhka
  • viettikäyttäytyminen: kaiken toiminnan loppuminne, passiivinen väistäminen
  • viettipäämäärä: kuormituksen loppuminen, rauha
  • Tähän tilaan ei koskaan tulisi koulutuksessa päästä! Passiivisesta väistämisestä koiraa ei koskaan tulisi päästää rauhaan.

Konfliktit
  •  konflikti eli viettiristiriita
  • konfliktien käyttäytymismallit
    • ambivalentti käyttäytyminen (koiralla on samaan aikaan halu väistää että käyttäytyä aggressiivisesti, koira ilmentää mahtailua (reaktiivinen aggressio) ja väistämistä (pako) samanaikaisesti)
    • uudelleen orientoituva käyttäytyminen (Koira kokee uhkaa ylempiarvoiselta laumanjäseneltä, mutta ei voi puolustautua ylempiarvoista vastaan, koiralla syntyy konflikti, joka aiheuttaa aggressiota. Tällöin koira purkaa aggression laumassa alempiarvoiseen.)
    • ylilyöntikäyttäytyminen (raapiminen, jalannosto, haistelu ym. "sijaistoiminnot")
  • Mieti, mitä teet väärin, kun koira ilmentää ylilyöntikäyttäytymistä! Älä selittele koiran käytöstä, vaan mieti, mikä oireen aiheuttaa.

Turhauma
  • turhauma tuottaa aggressiota
  • ärsykekynnys ratkaisee, kuinka helposti koira turhautuu


Toiminta-alue
  • toiminta-alueella koira on vietikäs, iloinen ja motivoitunut
  • ohjaajan tulee tunnistaa koiran toiminta-alueen ylä- ja alarajat
  • patoamisella voidaan vähitellen laajentaa koiran toiminta-aluetta
    • (esimerkki: Seuraamisen opettaminen maassa olevan lelun avulla ns. askel kerrallaan -> Koira oppii patoamaan -> Jo tehtävä (seuraaminen) alkaa nostattaa koiraa -> Haaste tehtävässä kasvaa vähitellen -> Paineensietokyky koiralla kasvaa)
  • jos koira vuotaa, koira ei ole toiminta-alueella
  • Tee koiralle selkeäksi se, mistä se pääsee viettipäämääräänsä! 

Tyhjäkäynti
  • koiran tapa suojella hermorakennettaan
  • koira tekee jotain (haukkuu, juoksee...) vaikkei varsinaista laukaisevaa tapahtumaa ole tapahtunut (ei siis tule ärsykettä)
    • esim: Koira alkaa vuotaa autossa, kun saavutaan jäljentekopaikalle, vaikka koira ei ole saanut mitään ärsykettä.

Intentio
  • jokin asia kiinnostaa koiraa, mutta se ei oikein tiedä, mitä pitäisi tehdä
  • Älä oleta, että nuori koira saalistaa heti hyvin! Se pitää opettaa, vaikka koiralla olisikin luontaiset ominaisuudet olemassa.
    • esim: Saalisvietti aukeaa vähitellen sen lisäksi, että se opetetaan koiralle



Muistiinpanoja ja omia huomioita käytännön osuudesta:
  • Leikkiessä koiran kanssa ohjaajan tulee heittäytyä ja tehdä itsensä jopa "naurunalaiseksi"! Koiran kanssa leikkiminen voi olla hölmön näköistä ja kuuloista, mutta leikkiin tulee heittäytyä täysillä mukaan. Koiran kanssa leikkiessä tulee myös hiki.
  • Leikissä ohjaaja on aktiivinen! 
  • Leikin lopuksi saalis aina pois. Koira saa siis itse kantaa saaliin hallista/kentältä pois ilman, että ohjaaja ryövää saalista koiralta treenireppuun.
  • Patoamisen opettelu pala kerrallaan (esimerkki ylempänä)
  • Muista lyhyet treenit! Saalisvietti on kyllääntyvä vietti, pidä treeni lyhyenä ja lopeta, kun koiralla olisi halu tehdä lisää ja se jaksaisi vielä.
  • Kunnon koulutusvälineet! Ylimääräiset metallilukot ym. pois! Kunnon koulutusliina ja koulutuskaulain, ei monitoimitaluttimia, joiden metallilukot voivat leikkiessä satuttaa koiraa
  • Hyvät lelut! Tarpeeksi purupinta-alaa ja tarpeeksi pehmeät, joihin koira mielellään puree.
  • Myös makupalat koiran tulee saalistaa. Nakkikaan ei lennä koiran suuhun, vaan anna koiran saalistaa myös ruokapalkka. Sama koskee tietysti lelua, älä työnnä lelua koiralle, vaan koira ottaa lelun kiinni.
  • Lelua irroittaessa älä pidä painetta lelussa, vaan lopeta veto vastaan ja ota koira esim. kainaloon.
  • Ainolta hömpöttely pois! Kun itse olen aktiivisempi, leikkiminen alkaa olla mieluista yhdessä ja leikkimisestä tulee vielä parempi palkka koiralle -> hyödynnettävyys koulutustilanteissa kasvaa.

Tässäpä tätä. Varmaan myöhemmin vielä tulee asioita enemmänkin mieleen, täydentelen niitä tähän tai sitten kirjoittelen vielä ihan omia ajatuksia enemmän johonkin tekstiin, kunhan pääsen opittuja asioita käytännössä toteuttamaan. Tärkeimmät pointit ovat kuitenkin oma aktiivisuus leikissä ja treenien (erittäin) lyhyt kesto. Treenien kesto pitenee, kun työskentelymotivaatio kasvaa!

Jattilaa ja lenkkeilyä

Kävimme jattilassa taas tänään tarkoituksena leikkiä Ainon kanssa yhdessä (Kävin eilen viettikoulutuksesta, tein siitä oman päivityksen) ja treenata kuudella kepillä keppikulmia. Lisäksi tein jokusen takaakiertotreenin parilla aidalla. 

Aloitin leikkimisellä. Ostin Ainolle uuden nahkaisen koulutuspatukan, joka oli ilmeisen kiva Ainon mielestä! Ensimmäisen kerran voittaessa Aino tietysti lähti totuttuun tapaan rallattamaan lelu suussa ympäri kenttää, mutta kun aloin pistää töppöstä toisen eteen, hihkuin ja läpsyttelin, Aino tulikin lelun kanssa mun luokse. Otettiin yhteisiä leikkihetkiä muutama, ne oli tosi lyhyitä. Ja kyllä tulikin kuuma ja henki ei enää meinannut vähän ajan päästä kulkea! Leikki kuitenkin parani vähitellen, Aino alkoi yhä enemmän tarjota lelua minulle, joskin pyrki tietysti edelleen myös rallattelemaan kenttää pitkin. Mutta treeniä tähänkin, selvästi lelu motivoi enemmän, kun leikkikin oli intensiivisempää. Luovutukset otin niin, että käskin Ainon maahan ja sen jälkeen lelusta irti.

Keppikulmia treenattiin kahdella ohjurilla (alussa). Hyvin Aino hakee jo suoralta ja hieman vinoista kulmista, mutta voimakkaampi umpikulma on vielä luonnollisesti vaikea. Aino alkoi sitäkin kuitenkin hahmottaa jo paremmin, kun pistin keppien vasemmalle puolelle siivekkeen, jottei päässyt vasemmalta puolelta aloittamaan ja hyppäämään ohjurin yli, vaan oli pakko kiertää. Nämä ihan ok. Avokulmat helpompia, toki itsekin varmasti ohjasin sinne paremmin.

Vähän teimme hypyillä takaakiertoa. Oma ohjaus myöhässä herkästi, tuli huteja. Mutta kun sain ohjauksen kuntoon, niin ei ongelmaa.

Jattilasta ajelimme Haapalahteen jäälle lenkkeilemään. Eipä voi paljoa keli parantua, kun aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta, pakkasta oli muutama aste ja hanki kantoi myös minut kunnolla! Varsinkin myötätuuleen aurinkoa vasten oli ihana kävellä! :-) Koirat nauttivat ja leikkivät keskenään. Kyllä kevättalvi on ihanaa aikaa!


lauantai 3. maaliskuuta 2012

Nolojen tilanteiden mustavalkoiset

Aino sai tänään uuden lenkkikaverin, Pipsa-bc:n, joka on Ainoa hieman nuorempi. Lähdimme Haapalahteen lenkille, koska auringonpaiste oli aivan ihana, ja halusin myös samalla ulkoiluttaa kameraa. Väärä valinta. Jään pinnalla olikin ihan hirveästi vettä, joten kulkeminen oli paikoin mahdotonta. Jäätyneitä uria pitkin pääsimme jonkin verran kävelemään, mutta kunnon lenkkiä ei saatu heitettyä.

Koirilla kävi kohtuullisen hyvin leikit yhteen ja alkumatkasta likat painelivatkin yhdessä menemään. Aino oli Pipsan kanssa nätisti, ja ihmeen hyvin pärjäsivät myös silloin, kun Pipsan lelu pääsi leikkeihin mukaan. Aino itse asiassa luovutti lelun Pipsalle niin, ettei edes lähtenyt hakemaan sitä heitettäessä. Pari kertaa Ainokin sen otti ja silloin Pipsa ei sitä itselleen saanut, mutta eipä onneksi mitään sen suurempaa hämminkiä. :-)

Kyllä tuli taas lenkillä todettua, että teinikoiravaihe on ärsyttävä. Sekä Pipsa että Aino tekivät pari ylläriä lenkillä, toinen kävi varkaissa pilkkijöiden luona ja toinen kävi haukkumassa yhden jäällä liikkujan pystyyn. Hallintaa ja hallintaa nyt vaan kovasti! Mutta Ainon puolustukseksi täytyy pistää, että se onkin harvinaisen fiksusti lähiaikoina ollut.

Tässä pari kuvaa vielä kaveruksista.









perjantai 2. maaliskuuta 2012

Ensimmäiset Jatko2 -treenit

No niin, vihdoinkin koitti Ainon ja mun ensimmäisten ohjattujen treenien vuoro! Päivällä käytiin jo Jattilassa Marian kanssa, mutta siitä teen oman postauksen myöhemmin, koska me mietittiin ja vähän tehtiinkin kontaktijuttuja.

Tänään alkoi siis Jatko2-kurssi JATilla. Ryhmässä oli paikalla kahden kouluttajan ja meidän lisäksi borderterrierinarttu, kääpiösnautserinarttu ja cavaliernarttu. Lisäksi ryhmään tulee myöhemmin vielä kaksi koirakkoa. Mukavan vähän meitä kuitenkin oli, eli hyvin on aikaa jokaisella. 

Muut aloittivat puomilta, mutta me ei sitä tehty, joten aloitin Ainon kanssa kepeiltä. Tein neljällä ohjurilla (toisessa päässä kaksi, keskellä yksi ja lopussa yksi). Sujui ihan ok, täytyy muistaa itse vielä olla vedättämättä. Kepit oli huonot, kun ne on neljästä palasta ja Aino pujottelee sellaisella voimalla, ettei keppirivistö pysy ehjänä. Nyt vaan sitten tuon pitkän suoran hinkkaamisen sijaan niitä kulmia pitää ruveta tekemään. Tästä mä puhun joka kerta, mutten kuitenkaan tee! Murrr!

Teimme myös nelisen kertaa rengasta. Ei ongelmia. Aino haki jopa hyvin vinosta kulmasta renkaan ihan moitteetta. Sen se on nyt ihan oikeasti tajunnut. Varmaan uskaltaisi rengasta alkaa pistää myös ihan ratatreeneihinkin.

Lopuksi pääsimme tekemään ihan perinteistä hyppy-hyppy-mutkaputki-hyppy-hyppy -kuviota. Ekaksi sisäpuolelta, sen jälkeen ulkopuolelta. Vähän mietin, että irtoaako Aino putkelle, kun on vielä ollut huono lähtemään kauaksi musta, mutta nähtävästi irtoaa sellaisiin putkiin jo hyvin, mitkä ihan selvästi näkee. Tein takaaleikkauksen putkelle ja jaakotuksella otin vastaan. Lisäksi hyvin onnistui sellainen, toisella aidalla leikkasin takaa ja otin valssilla vastaan putken jälkeisen aidan takaa. Hyvä koira. :-) 

Lähtöihin pitää kiinnittää nyt erityistä huomiota. Pitää tehdä paljon sellaista, etten aina samasta lähtöasetelmasta kutsu Ainoa, vaan milloin liikkeestä, milloin kun olen paikallani. Välillä nostan käden ylös, välillä en. Vaihtelevuutta, jotta oppii odottamaan selkeää lupakäskyä "tule".

Äkkiseltään katsottuna näyttäisi, että nyt alkaa tällaisissa helpoissa harjoituksissa, missä suunta on selvästi eteenpäin, hyppytekniikka matalilla hypyillä pysyä pääosin kasassa. Takajalat suuntautuvat nyt taakse, kuten pitää, ja hyppykaari vie eteenpäin. Rimoja ei missään nimessä nosteta vielä yhtään ylöspäin ja ensi viikolla voisimme joku päivä ottaa taas niitä hyppysarjoja ohjelmistoon.

Hallissa Aino oli selvästi levoton, kun muita pyöri samalla kentällä. Yritti haukkua, kun muut teki ja aina ei namit oikein kelvanneet. Mutta huomattavaa edistystä on kuitenkin jo viime syksyyn! Koko ajan mennään tässä eteenpäin, että pieni koira kykenee hanskaamaan itsensä, vaikkei ole koko ajan se, joka saa tehdä. :-)


torstai 1. maaliskuuta 2012

Agilitya Minnan kanssa Sport Dog Parkissa

Lähdimme kohti Keski-Suomea, mutta jäimme jo Tampereelle yöksi Minnan luo. Treffasimme iltasella Lempäälässä Sport Dog Parkissa, jonne Minnalla on treenioikeus. Aino pääsi siis Minnan kanssa hömpöttelemään esteille. :-)

Ohjelmistossa oli kontaktit ja pienet hyppyjutut, rengas ja pussi. Aino on hyvin hiffannut renkaan ja pussin nyt, ei yhtään ihmetellyt kumpaakaan, vaikka esteet olivat aivan erilaiset kuin Jattilassa. Nyt on siis ainakin jotkut esteet "valmiina", jee!

Kontakteja Minna teki namialustojen kanssa ja puomin ylösmenolla oli nami. Mä en itse lähde näitä näin tekemään, mutta toisaalta oli ihan ok nyt Ainonkin muistella estepinnat läpi. Kontaktejahan ei Ainon kanssa ole tehty (eikä tullakaan tekemään) kokonaisina oikeastaan ollenkaan, Aata varsinkaan. Toki puomia kun lähdin opettamaan aluksi hihnasysteemillä, juostiin myös kokonaista estettä läpi. Myös keinulla Aino on kiikutellut pari kertaa. Mutta kirjoitan lähipäivinä kontakteista enemmän, ja tahtoisin mielelläni kommentteja mm. ylösmenon opettamiseen puomilla.

Mutta joka tapauksessa Ainolla oli huisin hauskaa. On se kyllä hauska kaveri, kun mikään ei hirvitä, kaikkialle voi vaan mennä ja riemuita! Hallinnassa on vielä puutteita, Aino helposti vaan hömpöttelee ympäri kenttää ja vielä se myös paljon kuuntelee naapurikentän juttuja ja saattaa jopa yrittää toiselle puolelle, jos en itse pidä sitä hanskassa. Kuitenkin on ihana huomata, miten hyvin Aino keskittyy jo töihin, vaikka eilenkin SDP:llä oli tosi paljon porukkaa, vieraat koirat haukkuvat ja meteli on sen mukainen. Ei se enää päättömänä sinkoile mihin sattuu, vaan on oikeasti duunissa. Tietty ne hetket, kun itse höpötän ja Aino on vaikka palkattu, on sellaisia jolloin pikkuneiti keksii mielellään tekemistä. 

Mietin, että julkaisenko eilisestä Minnan ja Ainon treeneistä videota ihan vain siksi, etten itse treenaa siinä Ainoa. Mutta antaa mennä, tuskinpa tästä nyt niin pahastutaan. ;-)