Aino MH-kuvauksessa (vain tulokset)

Ainon MH-kuvaus oli tänään Ikaalisissa. Valitettavasti en ehdi nyt kirjoittaa mitään omia ajatuksiani ylös, sillä aamuyöstä on lähtö Joensuun näyttelyyn, mutta päivitän blogin MH:n osalta paremmin joko huomenna tai ensi viikolla. Tässä kuitenkin Ainon kuvauslomake, punaisella luonnollisesti Ainon reaktiot. Alla on myös video koko testistä, ja videon lopussa tuomarin kommentit. Pääpiirteissään ei mitään yllätyksiä, paitsi se, että Aino ei lähtenyt saaliille. Mutta näistä enemmän myöhemmin. Kuvaajina testissä oli Marina Bast ja Irene Puputti. Testinohjaajana Pirjo Kelloperä.

1a. KONTAKTI Tervehtiminen	Torjuu kontaktia, murisee tai yrittää purra	Välttää kontaktia, väistää	Hyväksyy kontaktin vastaamatta siihen, ei väistä	Ottaa itse kontaktia, tai vastaa siihen	Mielistelevä kontaktin otossa, hyppii, vinkuu, haukkuu jne.
1b. KONTAKTI Yhteistyö	Ei lähde vieraan ihmisen mukaan / Ei kokeilla	Lähtee mukaan haluttomasti	Lähtee mukaan halukkaasti, ei ole kiinnostunut TO:sta	Lähtee mukaan halukkaasti, kiinnostuu TO:sta	Lähtee mukaan hyvin innokkaasti, erittäin kiinnostunut TO:sta
1c. KONTAKTI Käsittely	Torjuu murisemalla, ja/tai yrittää purra	Väistää tai hakee tukea ohjaajasta	Hyväksyy käsittelyn	Hyväksyy ja ottaa kontaktia	Hyväksyy ja vastaa liioitetulla kontaktilla
2a. LEIKKI 1 Leikkihalu	Ei leiki - ei osoita kiinnostusta	Ei leiki - osoittaa kiinnostusta	Leikkii - aktiivisuus lisääntyy / vähenee	Leikkii, aloittaa nopeasti ja on aktiivinen	Leikkii, aloittaa hyvin nopeasti ja on hyvin aktiivinen
2b. LEIKKI 1 Tarttuminen	Ei tartu esineeseen	Ei tartu, nuuskii esinettä	Tarttuu viiveellä tai etuhampailla	Tarttuu heti koko suulla	Tarttuu heti, nappaa esineen vauhdista
2c. LEIKKI 1 Puruote ja taisteluhalu	Ei tartu esineeseen	Tarttuu viiveellä - irrottaa / pitää, ei vedä vastaan	Tarttuu, vetää vastaan, mutta irrottaa ja tarttuu uudestaan / Korjailee otetta	Tarttuu heti koko suulla, vetää vastaan kunnes TO irrottaa	Tarttuu heti koko suulla, vetää tempoo, ravistaa - kunnes TO irrottaa
3a. TAKAA-AJO	Ei aloita	Aloita, mutta keskeyttää	Aloittaa etenemisen hitaasti, voi lisätä vauhtia, seuraa koko matkan saalista	Aloittaa kovalla vauhdilla, päämäärähakuisesti - jarruttaa saalille	Aloittaa heti kovalla vauhdilla juosten saaliin ohi, voi kääntyä saaliille
	Ei aloita	Aloita, mutta keskeyttää	Aloittaa etenemisen hitaasti, voi lisätä vauhtia, seuraa koko matkan saalista	Aloittaa kovalla vauhdilla, päämäärähakuisesti - jarruttaa saalille	Aloittaa heti kovalla vauhdilla juosten saaliin ohi, voi kääntyä saaliille
3b. TARTTUMINEN	Ei kiinnostu saaliista / Ei juokse perään.	Ei tartu, nuuskii saalista	Tarttuu saaliiseen epäröiden tai viiveellä	Tarttuu heti saaliiseen, mutta irrottaa	Tarttuu heti saaliiseen, pitää sitä suussaan väh. 3 sek
	Ei kiinnostu saaliista / Ei juokse perään.	Ei tartu, nuuskii saalista	Tarttuu saaliiseen epäröiden tai viiveellä	Tarttuu heti saaliiseen, mutta irrottaa	Tarttuu heti saaliiseen, pitää sitä suussaan väh. 3 sek
4. AKTIVITEETTITASO	Tarkkailematon, kiinnostumaton, passiivinen	Tarkkailevainen, rauhallinen, voi istua, seistä tai maata	Tarkkailevainen ja enimmäkseen rauhallinen, yksittäisiä toimintoja	Tarkkailevainen, toiminnot tai rauhattomuus lisääntyy vähitellen	Toiminnot vaihtelevat nopeasti osion aikana / Rauhaton koko ajan
5a. ETÄLEIKKI Kiinnostus	Ei kiinnostu avustajasta	Tarkkailee avustaa, välillä taukoja	Kiinnostunut avustajasta, seuraa ilman taukoja	Kiinnostunut avustajasta, yksittäisiä lähtöyrityksiä	Erittäin kiinnostunut avustajasta, toistuvia lähtöyrityksiä
5b. ETÄLEIKKI Uhka/aggresssio	Ei osoita uhkauseleitä	Osoittaa yksittäisiä (1-2) uhkauseleitä osion ensim. osassa	Osoittaa yksittäisiä (1-2) uhkauseleitä osion ensim. ja toisessa osassa	Osoittaa useampia uhkauseleitä osion ensim. osassa	Osoittaa useampia uhkauseleitä osion ensim. ja toisessa osassa
5c. ETÄLEIKKI Uteliaisuus	Ei saavu avustajan luo	Saapuu linjalle aktiivisen avustajan luo	Saapuu piilossa olevan puhuvan avustajan luo	Saapuu avustajan luo epäröiden tai viiveellä	Saapuu avustajan luo suoraan ilman apua
5d. ETÄLEIKKI Lekkihalu	Ei osoita kiinnostusta	Ei leiki, osoittaa kiinnostusta	Leikkii - voi tarttua varovasti, mutta ei vedä	Tarttuu, vetää vastaan, voi irrottaa ja tarttua uudelleen	Tarttuu, vetää vastaan ei irrota
5e. ETÄLEIKKI Yhteistyö	Ei osoita kiinnostusta	Kiinnostuu, mutta keskeyttää	On kiinnostunut leikkivästä avustajasta	Kiinnostunut leikkivästä sekä passiivisesta avustajasta	Houkuttelee myös passiivista avustajaa leikkimään
6a. YLLÄTYS Pelko	Ei pysähdy tai pysähtyy nopeasti	Kyykistyy ja pysähtyy	Väistää kääntämättä pois katsettaan haalarista	Pakenee enintään 5m	Pakenee enemmän kuin 5 metriä
6b. YLLÄTYS Puolustus/aggressio	Ei osoita uhkauseleitä	Osoittaa yksittäisiä uhkauseleitä	Osoittaa useita uhkauseleitä	Osoittaa useita uhkauseleitä ja muutamia hyökkäyksiä	Osoittaa useita uhkauseleitä ja hyökkäyksiä, voi purra
6c. YLLÄTYS Uteliaisuus	Menee haalarin luo kun se on laskettu maahan / Ei mene ajoissa	Menee haalarin luo kun ohjaaja puhuu kyykyssä ja houkuttelee koiraa	Menee haalarin luo kun ohjaaja seisoo sen edessä	Menee haalarin luo kun ohjaaja on edennyt puoliväliin	Menee haalarin luo ilman ohjaajan apua.
6d. YLLÄTYS Jäljellejäävä pelko	Ei minkäänlaisia liikkumisnopeuden vaihteluita tai väistämistä	Pieni niiaus tai liikkumisnopeuden vaihtelu jollain ohituskerralla	Pieni niiaus tai nopeuden vaihtelu kerran, pienenee toisen ohituskerran jälkeen	Niiaus tai nopeuden vaihtelu samanlaisina vähintään kahdella ohituskerralla	Voimakas pelko, voi lisääntyä jokaisella ohituskerralla
6e. YLLÄTYS Jäljellejäävä kiinnostus	Ei osoita kiinnostusta	Pysähtyy, haistelee tai katselee laitetta yhdellä ohituskerralla	Pysähtyy, haistelee tai katselee laitetta väh. kahdella ohituskerralla	Puree laitetta tai leikkii sen kanssa, kiinnostus vähenee	Puree laitetta tai leikkii sen kanssa väh. kahdella ohituskerralla
7a. ÄÄNIHERKKYYS Pelko	Ei pysähdy tai pysähtyy nopeasti	Kyykistyy ja pysähtyy	Väistää kääntämättä pois katsettaan	Pakenee enintään 5m	Pakenee enemmän kuin 5 metriä
7b. ÄÄNIHERKKYYS Uteliaisuus	Ei mene katsomaan	Menee räminälaitteen luo kun ohjaaja puhuu kyykyssä ja houkuttelee koiraa	Menee räminälaitteeen luo kun ohjaaja seisoo vieressä	Menee räminälaitteen luo kun ohjaaja on edennyt puoliväliin	Menee räminälaitteen luo ilman apua
7c. ÄÄNIHERKKYYS Jäljellejäävä pelko	Ei minkäänlaista liikkumisnopeuden vaihteluita tai väistämistä	Pieni niiaus tai liikkumisnopeuden vaihtelu jollain ohituskerralla	Pieni niiaus tai nopeuden vaihtelu kerran, pienenee toisen ohituskerran jälkeen	Niiaus tainopeuden vaihtelu samanlaisina vähintään kahdella ohituskerralla	Voimakas pelko, voi lisääntyä jokaisella ohituskerralla
7d. ÄÄNIHERKKYYS Jäljellejäävä kiinnostus	Ei osoita kiinnostusta räminälaitetta kohtaan	Pysähtyy, haistelee tai katselee laitetta yhdellä ohituskerralla	Pysähtyy, haistelee tai katselee laitetta väh. kahdella ohituskerralla	Puree laitetta tai leikkii sen kanssa, kiinnostus vähenee	Puree laitetta tai leikkii sen kanssa väh. kahdella ohituskerralla
8a. AAVEET Puolustus/aggressio	Ei osoita uhkauseleitä	osoittaa yksittäisiä uhkauseleitä	Osoittaa useita uhkauseleitä	Osoittaa useita uhkauseleitä ja muutamia hyökkäyksiä	Osoittaa uhkauseleitä ja useampia hyökkäyksiä
8b. AAVEET Tarkkaavaisuus	Yksittäisiä vilkaisuja ja sen jälkeen ei kiinnostusta / Ei kiinnostu lainkaan	Katselee aaveita silloin tällöin	Tarkkailee aaveita, pitkiä taukoja, kumpaakin puolet ajasta tai koko ajan toista	Tarkkailee aaveita, lyhyitä taukoja	Tarkkailee molempia aaveita koko osion ajan
8c. AAVEET Pelko	On ohjaajan edessä tai sivuilla	On enimmäkseen ohjaajan edessä tai sivulla, pientä välimatkanottoa	On enimmäkseen ohjaajan edessä tai sivulla, vaihtelee paon ja kontrollin välillä	On enimmäkseen ohjaajan takana, vaihtelee paon ja kontrollin välillä	Peruuttaa enemmän kuin taluttimen mitan tai lähtee paikalta / Pakenee
8d. AAVEET Uteliaisuus	Menee katsomaan, kun ohjaaja on ottanut avustajalta hupun pois / Ei mene ajoissa	Menee katsomaan, kun ohjaaja puhuu avustajan kanssa ja houkuttelee koiraa	Menee katsomaan, kun ohjaaja seisoo avustajan vieressä	Menee katsomaan, kun ohjaaja on edennyt puoleenväliin	Menee katsomaan ilman apua
8e. AAVEET Kontaktinotto aaveeseen	Torjuu kontaktia / Ei mene ajoissa	Hyväksyy avustajan tarjoaman kontaktin, mutta ei vastaa siihen	Vastaa avustajan tarjoamaan kontaktiin	Ottaa itse kontakita avustajaan	Innostunutta kontaktinottoa avustajaan, esim. hyppii tai vinkuu
9a. LEIKKI 2 Leikkihalu	Ei leiki - ei osoita kiinnostusta	Ei leiki - osoittaa kiinnostusta	Leikkii - aktiivisuus lisääntyy / vähenee	Leikkii - aloittaa nopeasti ja on aktiivinen	Leikkii - aloittaa erittäin nopeasti ja on hyvin aktiivinen
9b. LEIKKI 2 Tarttuminen	Ei tartu esineeseen	Ei tartu, nuuskii esinettä	Tarttuu esineeseen viiveellä tai etuhampilla	Tarttuu heti koko suulla	Tarttuu heti, nappaa esineen vauhdista
10. AMPUMINEN	Ei häiriinnyt, havaitsee nopeasti ja sen jälkeen täysin välinpitämätön	Häiritsevyys lisääntyy leikin / passiivisuuden aikana, sen jälkeen välinpitämätön	Kiinnostuu laukauksista, yleisöstä tms, mutta palaa leikkiin / passiivisuuteen	Keskeyttää leikin / passiivisuuden, lukkiutuu yleisöä, laukauksia tms kohden, ei palaa leikkiin / passiivisuuteen	Häiriintynyt, pelokas / Yrittää paeta / Ohjaaja luopuu ampumisesta

Tampere KV

Lauantaina matkasimme Tampereelle koiranäyttelyyn Ainon kanssa. Tuntuu, että meillä on nyt ollut pitkän aikaa joka toinen viikonloppu jokin näyttely, ja sama meno jatkuu vielä itse asiassa toukokuun loppuun, kun silloin on Joensuun kansainvälinen. :-) Sitten tuleekin pieni näyttelyhuili, seuraava saattaa Ainolle olla vasta kesäkuun lopussa Mikkelissä. Tosin mihinkään en ole kyllä Ainoa nyt ilmoittanut. 

Tampereella meillä oli matkaseurana Saana, Sohvi-partis ja muutama silkkiterrieri, sekä Ainon matkaseura Latvian reissulta, eli Vilma ja Reino-snautseri. ;-) Olimme hyvissä ajoin ennen kehää näyttelypaikalla, ja päätin kunnolla lämmitellä Ainon ennen kehään menoa, koska emme ehtineet kotopuolessa kunnon aamulenkille, ja Aino oli kököttänyt autossakin. Lämmittely oli ahtaassa hallissa vähän haastavaa, kun siellä alkoi olla jo melko ahdasta, mutta kohtuullisesti pääsin Ainon kanssa kuitenkin juoksentelemaan reunoja pitkin. Aino oli heti aamusta asti tosi rennolla fiiliksellä, eikä se lämmittelynkään aikana yhtään pörhistellyt häntäänsä ylöspäin, vaan ravasi tosi kauniisti muista välittämättä eteenpäin. Menimme junnunarttujen aikana jo odottelemaan kehän laidalle, ja samalla Aino pääsi vähän tutustumaan nuorten luokan muihin narttuihin, jotta niillekään ei tarttisi isotella kehässä. Oli kyllä ilo huomata, että Aino esiintyi Tampereella kanssani todella kauniisti, ja häntä pysyi siististi alhaalla koko ajan. Vähän oli yksilöarvostelussa juoksu kiireistä (Aino painaa mun kanssa herkästi pään alas ja painaa hihnalle), ja seistessä pikkasen steppaili, mutta pääosin kaveri esiintyi kivasti. Toivon, että Aino vihdoinkin alkaa rauhoittua, eikä sitä tarvitsisi enää niin kovasti komennella kehässä. 

Tuomari oli tanskalainen Tomas Rohlin, joka sanoi Ainosta seuraavaa:

"22 months. Nice type, big girl. Nice head shape, good skull and muzzle. Beautiful dark eye, flexible ears. Good neck. Good bone and ribcage. Would like better angulations in front, good behind. Good tail. Very good coat texture. Moves well in side and behind, but would like more efficiency. Should be stronger in front. Excellent temperament."

Ihan oli mukava ja pääosin kyllä täysin koiran näköinen arvostelu, joskin tuomari kuuli Ainon iän täysin väärin, neitohan on tosiasiassa vasta 18kk. Tuomari kysyikin suomeksi koiran ikää, ja vastasin takaisin suomeksi "kahdeksantoista kuukautta", mutta taisi olla suomen kielen ymmärtämisessä vielä hieman puutteita. ;-) Aino sijoittui viiden koiran nuorten luokassa toiseksi ERInomaisella, mutta valitettavasti kukaan ei saanut SA:ta. Tulos siis NUO ERI2. Aino pääsi lisäksi Pikkupaimenen kasvattajaluokkaan, joka oli Ainoana kasvattajaluokkana ensimmäin KP:n kanssa, mutta ryhmää ei päästy esittämään isoon kehään.

Eilen kävin Ainon kanssa ensimmäistä kertaa pyöräilemässä. Vähän pelkäsin, että mitähän siitä mahtaa tulla, ja ajattelin lähteä pururadalle, jotta saan pidettyä Ainon irti. Pyöräily meni kuitenkin tosi kivasti, ja se onnistui ihan hihnassakin hienosti! Ainolla oli toki kuonopanta päässä, että pääsin hallitsemaan sitä paremmin, eikä Aino vahingossakaan säntäisi pyörän alle. Mutta hyvin neiti kunnioitti pyörää, ja loppupeleissä menimme lähes koko lenkin (noin 5km) hihnassa, jotta sain Ainon pidettyä ravilla. Pari pätkää Aino sai juosta myös vapaana, jolloin se spurttaili kunnon laukalla eteenpäin. Matkalla oli onneksi syviä vesilätäköitä, joista Aino sai käydä juomassa välillä. Taidamme ruveta pyöräilemään enemmänkin, josko myös sillä saisin Ainon liikkeisiin enemmän tuomarin kaipaamaa "tehoa".

Illalla vein Ainon Karon ja Mila-sukulaistytön luokse viikoksi hoitoon. Itse lähdin tänä aamuna aikaisin Hämeenlinnan (viimeinen opiskelupäivä siellä!) kautta Järvenpäähän, ja keskiviikkona lähden nauttimaan keväisestä ja toivottavasti aurinkoisesta Pariisista. Aino saa siis koko viikon olla hoidokkina ja seuraneitinä. Karo lupaili käydä mahdollisesti ainakin tokoa vähän treenailemassa myös Ainon kanssa. Toivottavasti teini osaa olla nätisti. :-)

Tässä vielä lopuksi lauantaina monta tuntia kehän jälkeen kuvattu video Ainosta. En ajatellut aluksi julkaista tätä, mutta koska mulla ei ole näyttelystä mitään kuvaa Ainosta, laitan tämän nyt kuitenkin tänne. Videolla Aino ei liiku hyvin, koska se on taas ollut nukkumassa monta tuntia, mutta sentään kaunis rakenne muuten näkyy. Täytyy katsoa, jos joskus toiste saisimme kuvattua paremman liikepätkän näytille.

Viime päivien kuulumiset

Kuva, joka saa minut hymyilemään. Maailman kaunein Aino 9.5.

Olemme olleet Ainon kanssa alkuviikon ma-to reissun päällä Hämeenlinnassa. Mulla on ollut kevään viimeisiä opintoja, ja olemme majoittautuneet kavereiden nurkkiin kolmeksi yöksi. Maanantaina lähdin aamulla viiden aikaan ajelemaan Jyväskylästä, ja iltapäivästä siirryimme Tervakoskelle Kirsin ja nahkacollieiden Hupin (Vekun tyttö) ja Sintin luokse. Sieltä siirryimme tiistaista tämän päivän iltaan Sarin ja Sella-nahkan luokse majoittautumaan. Treenaamista emme kuitenkaan unohtaneet tällä Hämeen reissulla, vaan pari jälkeä tuli tehtyä.

Maanataina tein Ainolle päivällä jäljen Hämeenlinnan Prisman viereiselle nurmikentälle. Jälki oli jonkun sata metriä, laitoin sinne kaksi keppiä (noin puoleen väliin ja loppuun), enkä nyt pistänyt nameja ollenkaan tueksi. Annoin vielä jäljen vanheta tunnin, kun kävin siinä välissä syömässä. No joo, liian vaikeaa ja liian vaikeat olosuhteet... Olisi varmaan pitänyt edes alkuun pistää Ainoa helpottamaan vähän nameja tai jotain, koska koko homma lähti ihan lapasesta. Aino oli jotenkin ihan kuutamolla, sillä ei ollut hajuakaan, mitä sen pitäisi tehdä. Jossain jäljen tuntumassa se "pakottamalla" kulki, mutta nenä meinasi olla ilmassa ja mielenkiinto muualla. Vasta ihan lopussa löytyi rytmi, ja Aino jäljesti viimesen kaaren ja löysi loppukepille, jonka se ilmaisi hyvin. Tästä jäi kyllä ihan suivaantunut olo, kun aattelin, että eikö tästä jäljestämisestä enää mitään tule. Tein sitten tallomattomalle nurmelle varmaan n. 100m aivan luotisuoran jäljen, jonne pistin avuksi sinne tänne nameja ja kolme keppiä. Se meni onneksi tosi hyvin. Nyt Aino oli jo mukana, meni tosi siivosti nenä maassa ja teki töitä. Nameja toki söi, ja ne auttoivat, mutta siitä huolimatta myös kepit löytyivät ja Aino ilmaisi ne hyvin. Palkkasin ilmaisuista ekaksi namilla maahan ja siitä vapautin vähäksi aikaa lelulle leikkimään. Onneksi saatiin tämä suora, helppo pätkä tehtyä, niin mullekin jäi ihan hyvä mieli. Ja koira varsinkin oli tyytyväinen.

Illalla kävimme tokoilemassa Tervakoskella eräällä nurmikentällä. En ole tokoa tehnyt Ainon kanssa aikoihin, ja se kyllä näkyi. Aino meinasi häärätä ja kontakti olla hukassa. Kirsin kanssa vähän asiasta juttelimme, ja Kirsi totesi sen, mitä olen jo itsekin miettinyt: mulla on kyllä täysi lupa huomauttaa Ainoa jo vähän lujemminkin siitä, kun se vaan tsekkailee omiaan ja häärää mitä sattuu. Se on selvästi oppinut käyttäytymismallin, että kun otan sen sivulle, se rupeaa tutkimaan katseellaan ympäristöään. Teimme sitten ihan kontaktiharkkaa, jossa huomatin joko sanallisesti tai ihan fyysisesti (nätisti!) siitä, jos se rupesi katsomaan muualle, ja kun kontakti pysyi minussa, tietysti reilusti palkattiin. Nyt vaan siis ihan perinteistä alkeisharkkaa kontaktin pitämiseen, ja reilu kertominen koiralle, jos tekee väärin. Aino sen hyvin kestää, ja kontakti kyllä paranikin huomattavasti, kun oikeasti vaadin enkä vain pyytänyt. Aino siis yrittää viedä 6-0, ehkä mä sain nyt jo yhden erän itselleni. ;-) Lisäksi tehtiin vähän noutoja ja hyppyä ja loppuun ns. pentuluoksetuloja. Luoksarit olivat tosi hyviä. Ekassa palkkasin suoraan leluun ja toisessa otinkin Ainon ihan lopussa eteen istumaan. Ensimmäistä kertaa Aino vähän jopa törmäsi! Ei toki positiivinen asia sekään, mutta tässä luoksetulo-"ongelmassa" kieltämättä tällä hetkellä erittäin mieleinen. Enempää ei näitä otettu (Kirsi siis piti Ainoa kiinni ja mä hihkuin ja innostin, joten ei tätä onnistumista voi vielä verrata "normaaliin" luoksariin, ettei vaan mennä takapakkia taas. Oli kyllä kaikesta huolimatta kiva tokoilla, ja nyt täytyy vaan jaksaa keskittyä siihen, että tokossakin homma on mun ja Ainon yhteistä kivaa, ei sitä, että Aino saa päättää suunnan ja vauhdin ja mä sitten houkuttelen sitä, että "tekisitkö mun kanssa jotain, jookos?" :-D

Tervaniemen hieno nurmikenttä, minne oli hyvä tehdä jälki!

Tiistaina kävimme aamulla Kirsin ja koirien kanssa puolentoista tunnin metsälenkillä, jonka jälkeen lähdin suuntaamaan Hämeenlinnaan. Päätin käydä Tervaniemen suunnalla tekemässä upealle nurmikentälle jäljen. Tervakoski on kyllä kiva paikka, kun siellä on vihreitä nurmia joka paikassa, jonne voi hyvin jälkiä ajaa. Nyt tein pidemmän jäljen (unohdin tosin laskea askeleet, mutta veikkaan pituudeksi noin 300m, koska loppusuora oli noin kolmasosan koko jäljestä), jonne laitoin vähän avuksi nameja, mutta ei niitä mitenkään hirvittävää määrää ollut. Lisäksi pistin kolme keppiä. Merkkasin jälkeä itselleni, kun vähän pelkäsin, että Aino on taas ihan hukassa. Nyt en kyllä jälkeä vanhentanut kuin ihan sen verran, että aluksi taas pelattiin vähän yhdellä kepillä. Lähetin Ainon jäljelle noin kymmenen metrin päästä, ja nyt kun oli nameja tukena alussa, niin Aino lähti heti nätisti jäljen suuntaan, eikä takajäljelle. Nyt oli Ainon työskentely tosi tarkkaa, vähän tosin ainakin yhdessä kulmassa veti kulman pitkäksi, mutta palasi heti jäljelle. Kepit ilmaisi tosi kauniisti, joista palkkasin namilla ja lelulla. Loppusuoralla namit (ehkä viisi kappaletta koko pätkällä), koska Aino jäljesti suoran todella intensiivisesti, ja namit tavallaan keskeyttivät työskentelyn. Mutta siitä huolimatta, että jäljellä oli vielä apuja, homma alkoi näyttää siltä, miltä oikeasti sen pitäisi. Tästä jäi hyvä mieli! Käytinkin Ainon Tervaniemen uimarannalla polskuttelemassa oikein kunnolla, ja Ainohan ui. Sain Ainoa ihan kivasti vielä uitettua, kun rannalla oli pidempi laituri, mitä pystyin kävelemään ja Aino ui sitä sitten ympäri. 

Vesipeto

Keskiviikko oli treenien suhteen lepopäivä, mutta tänään oli sitten pitkästä aikaa agilityn vuoro. Kerrankin pääsin koulutukseen, tai ylipäätään edes ehdin hallille. Treenien aiheena oli juokseminen. Aloitimme treenit poikkeuksellisesti niin, että me ohjaajat juoksimme ensiksi kenttää muutamia kertoja ympäri, ja sitten otimme vielä viestin 3 vs. 3 joukkueissa. :-D Rata oli siinä mielessä helppo, että siellä ei ollut mitään sen suurempia kommervenkkejä tai kohtia, missä olisi tarvinnut erikoisempia ohjauskuvioita. Mutta en kyllä muuten sanoisi rataa helpoksi. Ainakin mä itse tunaroin siellä oikein urakalla. Olen sen verran vähän tehnyt Ainon kanssa ratatreeniä, etten vielä tunne koiraa tarpeeksi hyvin. Ja sitten kun itse yritän keskittyä ohjaamiseen (eli pääsemiseen oikealta esteeltä seuraavalle ;-)), saatan unohtaa koiran johonkin tai sitten en vaan nuorta ja varsin kokematonta koiraa saata tarpeeksi pitkälle, vaan oletan sen irtoavan. Virheitä tein paljon, ja rankkaa oli (mulla on nyt ihan rapakunto selvästi, onneksi ihan kohta alkaa työmatkapyöräily!) ja jalat ovat kyllä nyt aika lailla jumissa. Mutta vaikka sähläsin urakalla, eikä päästy ratoja oikein ehjänä maaliin, kaiken kaikkiaan oon silti tosi tyytyväinen. Aino ensinnäkin hyppäsi kohtuullisen siististi tänään 40cm rimat, ja koira oli muutenkin jotenkin iskussa. Kepit olisi tosin ollut syytä kerrata yksittäisenä esteenä ennen radalle menoa, koska ohjureista huolimatta oli liikaa vauhtia ja niissä tuli virheitä. Rengas sitä vastoin on tosi hieno ja varma! Muutenkin Ainon meno on jotenkin ihanaa, vaikka mä en meinaakaan sen mukana mitenkään ehtiä. Kyllä tuosta otuksesta vielä jonakin päivänä tulee hyvä, vaikka vielä on tosi pitkä matka siihen pisteeseen. :-) Koostin treeneistä videon, mutta ohjaajan nolostelun takia sieltä on aika paljon virheitä editoitu pois. Ja silti niitä siellä on, joten voitte vain kuvitella, mitä kaikkea mä olen säätänyt! Yrittäkää olla tuntematta myötähäpeää. Koira oli kuitenkin hyvä, siitä ei pääse mihinkään.

Kadonneen jälkikoiran metsästys

Mitä on talven aikana tapahtunut mun pienelle, äärettömän taitavalla jälkikoiralle? Viime syksynä homma luisti todella upeasti, Aino ajoi jo pitkää jälkeä huolella, ilmaisi kepit tarkasti ja oli muutenkin tosi pätevän oloinen. Nyt en ehkä voi ihan samaa sanoa, kun ollaan kevään ekoja treenejä tehty. 

Ihan ensimmäinen treeni oli eilen. Ajoin Seppälään Lindströmin ja Keittiö-Jätin väliin olevalle ruohokentälle jonkinlaisen jäljen. Muutamia namipätkiä ja kaksi keppiä. Ei pitkä pätkä, mutta kuitenkin sopiva. Aloitin kuitenkin kevään ekat jälkihommat keppien muistuttamisella. Heittelin nurmelle keppiä ja innostin Ainoa kepeille. Alkuun se yritti tarjota suuhun ottamista, sen jälkeen maahanmenoa ja sitten se olikin vähän epävarma, mitä se tekee. Katsoin pari kertaa, että mitä Aino itse yrittää kepille tarjota, kunnes totesin ettei se todella tiedä, mitä sen pitäisi, ja muistuttelin että esim. maahan meneminen on oikein hyvä juttu. Innokkaasti Aino siinä kepeillä pelasi, joista palkkasin ensin namilla maahan ja sen jälkeen vielä leikittiin patukalla perään. Lähdin hyvillä mielin jäljelle, josta Aino lähti tosi taitavasti liikkeelle, mutta yht'äkkiä tapahtui jotain, ja Aino sai hirveän nikottelukohtauksen. Aino vain nikotteli ja nikotteli (vähän kuin koirien närästystä), ja sen jälkeen se ryntäsi ruohomättäälle ja rupesi syömään ruohoa. Annoin Ainon rauhoittua, ja sitten yritettiin vielä jatkaa jälkeä, mutta pikkuneidillä oli vain tosi paha olo, joten mun oli luovutettava ja vietävä tyyppi autoon. Tuo nikottelu jatkui vielä kotiin asti ja vähän aikaa sielläkin, en ymmärrä mistä se johtui. Mutta toki koiralle ei siitä vihainen voinut olla, eihän se itse sille mitään voi, jos tuli paha olo. 

Tänään kävin iltasella ajamassa meidän läheisen Shellin kylmäaseman viereiselle nurmikolle jäljen. Kolme kulmaa ja kaksi keppiä. Helppo jälki, jossa vielä siellä täällä nakkeja tukena. Pituutta ei ollut kovin paljoa. Aino lähti hyvin, mitä nyt lähetyksessä yritti lähteä takajäljelle (lähetin sen n. 90 asteen kulmassa ehkä 10m päästä jäljestä etsimään), mutta kun pääsi oikeaan suuntaan, homma lähti tosi lupaavasti liikkeelle. Meinasin tosin itse vetää Ainoa jäljeltä pois, kun mun mielestä se meni eri kohdasta. Mutta idiootti omistaja tajusi sitten, että hyvä koira vetää ihan oikein eteen päin... Tyhmä minä. Kulmat menivät siististi, mutta ekan kepin ryykäsi suoraa yli, koska itse jäljestäminen oli paljon hauskempaa. Olin vielä ennen jäljelle menoa taas käynyt leikkimässä kepeistä. Aino oli ihan innoissaan, kun saatoin heti maahanmenosta palkata sen leluun, ja homma vaikutti lupaavalta. No, nappasin kyllä Ainon takaisin päin ja sitten se ilmaisi kepin. Siitä jatkettiin jälki loppuun, itse jäljestys oli taas tasaisen varmaa ja mun mielestä mukavan tarkkaa (ei tsekkaa ihan joka askelta, mutta metsässä nyt ei ihan askel askeleelta tartte kävellä, joten annan sen anteeksi myös nurmella), mutta jäljen lopusta pyyhkäsi taas kepin yli ja jatkoi siitä, mistä itse loikkasin jäljeltä pois. Itse olin ihan kysymysmerkkinä, että mitä ihmettä on Ainon loistavalle ilmaisulle tapahtunut?! Ei se ennen pyyhkinyt kepeistä yli, mutta nyt on selvästi jäljen ajaminen paljon kivempaa.

Tämä jäi vaivaamaan, joten jonkun tunnin päästä kävin Seppälän hautausmaan parkkipaikkojen ruohikolle tekemässä kolme lyhyttä pätkää, jotka kävelin ihan normaalisti ilman namien laittamista ja taas löin päähän kepit. Käytiin taas nurtsilla eka pelaamassa kepeillä, ja Aino oli taas kepeistä ihan intona! En ymmärrä, että tuo keppileikki on siitä tosi kivaa, mutta jäljellä unohtuu, että ne voisivat sielläkin olla kivoja juttuja. Keppileikistä vein Ainon ekalle pätkälle, jossa se kepin luona ekaksi pysähtyi, sen jälkeen katsoi minua ja jatkoi taas matkaansa! Pysäytin Ainon, jonka jälkeen se kävi ilmaisemassa kepin. Palkkasin siitä toki reippaasti, oikein hihkuin ja kehuin, kun se keppi löytyi. Siitä siirryttiin seuraavalle pätkälle. Siinä Aino jäljestikin huonosti, alussa haahuili vaan, mutta löysi kuitenkin rytmin ja sitten löytyi myös keppi, jonka ilmaisi hyvin. Superpalkka (leikkiminen), otin Ainolta hetkeksi valjaatkin irti, annoin sen rallattaa ja fiilistellä, ja hihkuin vähän mukana. Sitten taas homma rauhalliseksi ja viimeiselle pätkälle. Siinä oli jäljen pätkällä pari polun ylitystä. Ekasta meinasi lähteä väärää jälkeä, mutta jatkoi eteenpäin ja toisen ylityksen kohdalla nosti nenän maasta, mutta jatkoi kuitenkin taas omalle jäljelle. Nyt taas löytyi keppi hyvin ja ilmaisu onnistui. Taas bileet pystyyn ja koira sai lelun kanssa rällättää, kunnes lähdettiin pois.

Kotona tein vielä kotipihassa, paikassa, jossa en itse ole kävellyt, pari pätkää, että käskin Ainon paikkamakuuseen ja kävelin vähän ja vein kepin, jonka jälkeen Aino sai pienen pienen pätkän jäljestää (eli ehkä 10-15m) ja sieltä löytyi keppi, mistä leikittiin. Näitä kolme, ihan leikkimisen piikkiin nämä menivät. Mutta ihan fine.

Nyt oon vähän hämmentynyt, että miten Ainon jäljestyshalu on nyt ihan ajanut keppien yli. Mietin, että tekisinkö nyt Ainolle pelkkää jälkeä, jossa ei ole välikeppejä ollenkaan, että laitan vain päihin kepin, josta tulee superpalkka? Vai teenkö erikseen vain keppitreeniä? Vai teenkö jälkeä, missä on monta keppiä? Jotenkin tuntuisi musta ehkä järkevimmältä, että tekisin minkä mittaista jälkeä nyt tahansa, jäljellä ei olisi ollenkaan nameja (paitsi jäljen alkuun on varmaan pakko pistää vähän varmistusta, että jäisi takajäljille lähteminen pois?), ja ainut palkka tulisi sieltä kepiltä. Mutta ottaisin erittäin mielelläni kommentteja, että miten kannattaisi edetä.

Huomenna ajattelin kuitenkin, että jos suinkin Hämeenlinnassa ehdin, kävisin tekemässä jonkinlaisen jäljen metsään, jonka antaisin vaikka tunnin vanheta. Sinne voisin lyödä sen kepin vain päähän ja sinne myös tosissaan se ainut palkka. Voisi katsoa, olisiko nyt tänään alkanut pienen koiran pää aueta, ja kepitkin muuttua taas tärkeiksi. Mutta eiköhän tää tästä ratkea, ehkä vain talvitauon jälkeistä kankeutta? Tai jotain muuta. :-) Mutta kaikenlaiset kommentit otan ilolla vastaan!

Ainon ranka joutui käsittelyyn

Käytin Ainon eilen ensimmäistä kertaa osteopaatilla. Aika oli Markus Laiokselle Riihimäelle, jolla käytin aikanani Vekkua muutamia kertoja. Halusin tarkastuttaa Ainon, koska johan se on 1½ -vuotias ja rymyää niin paljon kavereiden kanssa, että varmasti on jotain jumituksia, joita hierojakaan ei välttämättä löydä. Lisäksi mielestäni Ainon liikkeet eivät ole olleet aivan symmetriset, vaikka minkäänlaisia ontumisia tms. ei olekaan ilmennyt. Kuitenkin esimerkiksi takaliikkeissä oli pientä kiertoa nähtävillä, eikä takaliike muutenkaan ole ollut mielestäni kovin ulottuva lähiaikoina.

No, eihän se tosiaan yllätys ollut, kun Laios heti lattialla tunnustelun jälkeen totesi: "Älä säikähdä, nämä ovat ihan normaaleja juttuja nuorelle ja paljon riehuvalle koiralle, mutta onhan täällä aika tavalla kireyttä, joka lähtee ristiluusta ja heijastuu niskaan asti. Että tämä aiheuttaa myös kiertymistä. Mutta että ei mitään hätää, tämä tosissaan on ihan tavallista." Pahemmin kireyttä oli vasemmalla, joten siltä puolelta Laios aloitti myös käsittelyn. Kovin pitää ei hoidossa mennyt, kun Aino oli kokonaan käyty läpi. Selvästi oli loppukatsauksessa jo parempi, mutta toinen hoitokerta tekisi kyllä erittäin hyvää.

Tänään olen tietysti normaalia tarkemmin syynännyt Ainon liikkeitä, onko niissä minun silmiini havaittavissa eroa. On tietysti ennenaikaista mitään sanoa, kun käsittelystä on vasta vuorokausi, mutta jos jotain pientä tulisi sanoa, niin mielestäni Aino ravasi tänään metsälenkillä hieman rennomman näköisesti, takaliike oli varsinkin elastisemman oloinen. Samoin pieni kierto takaliikkeessä on mun silmillä katsottuna hävinnyt tai ainakin lieventynyt. Mutta voihan toki olla, että näen vain enemmän kuin oikeasti onkaan. ;-) Joka tapauksessa hyvä, että tuli Aino nyt tarkastettua osteopaatilla läpi.

Terveet polvet

Nyt on Aino Kaisalta tarkastettu virallisesti myös polvet. Polvien tutkiminen on ollut "to do" -listalla jo pidemmän aikaa, mutta itse unohdin asian lonkkakuvien yhteydessä, eikä silmäpeilaukseen Ainoa ole vielä viety, jossa usein myös polvia voidaan tarkastaa. Eilen kuitenkin ex-tempore saatiinkin Aino tutkittua polvien osalta, ja terve on tyttönen (0/0). Eipä tässä nyt sitten muuta kuin treenaamaan entistä innokkaampina, kun koirassa ei pitäisi minkäänlaista fyysistä vikaa olla. Treenitaukoa on vielä ollut, mutta vähitellen alkaa muutto olla paketissa, joten ehkä lähiaikoina me taas ehditään hallille ja tokoakin tekemään... Onneksi Aino on kohtuullisen tyytyväisen oloinen ihan vain kunnon metsälenkeillä ja roimilla rapsutuksillakin. :-)

Kuva: Elina Riipi