Tästä se alkoi - nimittäin agilityn kontaktiesteiden opiskelu! Aino on toki pikkupennusta asti muutamia kertoja kiivennyt kaikkia kolmea kontaktiestettä totuttelun vuoksi läpi, mutta mitään oikeaa treenitekniikkaa ei vielä oltu otettu. En näet osannut päättää, millä tavoin opetan kontaktit Ainolle. Nenäkosketus oli aluksi harkinnassa, ja sitä aloinkin Ainolle laatikon avulla opettaa, mutta se ei tuntunut jotenkin sopivalta tavalta minulle itselleni. Niinpä jatkoin pähkäilyä, kunnes muistin muutaman seurakaverini opettaneen koirilleen kontakteja lelun ja hihnan avulla heti alust lähtien viettiä nostattaen. Joten eipä muuta kuin tuumasta toimeen ja seurakaverit hallille mukaan opastamaan alkuun.
Idea on siinä, että Aino hetsataan ensin jollain mukavalla lelulla (ei väliä, mutta eka kerralla oli käytössä pinkki Ruotsista ostettu kangaspatukka) ja jätetään lelu 2-3 metriä kontaktin laskupinnasta maahan tai apuohjaajalle, riippuen siitä kuinka monta apukättä on käytettävissä. Sen jälkeen koira hihnaan, puomin alkuun, innostetaan "missä lelu, mihin jäi?!" ja kun koiran into on suurimmillaan, käsky "puomikiipee". Apuohjaaja roikkuu hihnan perässä, pitää tarpeeksi läheltä pantaa kiinni ja pysäyttää hihnan avulla Ainon 2on 2off aivan pieneksi hetkeksi ja minulta tulee käskysana "mene", jolloin Aino saa lähteä lelulle. Ideana on saada heti alkeisopiskelusta lähtien viettitaso korkealle ja lelun avulla suunnattua myös katse koko ajan eteenpäin ja koira juoksemaan kontaktipinnan loppuun täysillä riippumatta siitä, missä minä ohjaajana olen. Apuohjaaja on hyvä olla mukana, jotta itse voin ottaa etäisyyttä eteen, taakse tai sivuille heti alusta lähtien. Jos apuohjaajaa ei ole käytettävissä, voin toki treenata kontaktia myös itse pysäyttämällä Ainon hihnalla. Puomia ei ole myöskään pakko juoksuttaa aina kokonaan, vaan pysäytystä voi treenata myös hyppyyttämällä koiraa laskupinnalle ja vapauttamalla siitä lelulle, kuten koko puomiakin treenatessa. Onkin suotavaa vaihtaa tapoja. :)
Kun Aino alkaa itse jossain vaiheessa tarjota pysäytystä kontaktipinnan loppuun, voi odotusaikaa vähitellen alkaa kasvattaa. Tarkoitus on siis saada tällä tavoin opetetusta kontaktista nopea 2on 2off, josta koira lähtee jatkamaan rataa vasta vapautuskäskyn "mene" kuultuaan. Vain alkeisopetuksessa vapautus tulee heti, kun koira on edes pienen sadasosan pysähtynyt hihnan avulla. Vasta kun pysäytykset alkavat hihnan kanssa olla varmoja, otetaan hihna irti.
Nopea keino tämä ei ole. On arvioitu, että jos kontakteja pääsee treenaamaan noin kerran viikossa, tämä tapa vie 10 kuukautta aikaa. Onneksi varsinkin nyt joulu-tammikuussa pääsen hallille useammin! Tapa on myös varsin raskas sekä henkisesti että fyysisesti, vaikka koiralla olisikin hyvä taistelutahto ja saalisvietti. Ainosta ainakin näkee useamman peräkkäisen toiston jälkeen väsymystä, joka ilmenee sillä, että intensiteetti leluun päin saattaa hetkellisesti kadota ja Aino saattaa katseella kysyä minulta. Tästä pyrimme olemaan palkkaamatta, ja mm. vapautus lelulle tapahtuu sillä hetkellä, kun katse on lelussa. Niinpä toistoja kannattaa tehdä aina maksimissaan viisi, jonka jälkeen pidetään tauko. Ainakin toistaiseksi 15 kontaktitoistoa hallikäynnillä tuntuu olevan maksimimäärä. Suotta lähdetään ahnehtimaan liikaa, sillä parempi on pitää vauhti ja hauskuus mukana, jotta myöhemmin ei tule hidastelua tai väsymystä treeneihin.
Nyt ensimmäisellä kerralla teimme n. 15 toistoa:
- Viisi kertaa koko puomi niin, että M oli hihnassa, P lelulla hetsaamassa. Tämän jälkeen tauko ja ulos.
- Viisi kertaa sama paketti ja ulos.
- Viisi kertaa puomin alastuloa niin, että minä olin itse hihnan päässä. Harjoittelimme, miten voin treenata itsenäisesti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti