Viettikoulutuksesta paljon ajatuksia ja ideoita

Olin eilen Keski-Suomen belgianpaimenkoirien järjestämässä viettikoulutuksessa, johon kuului luento-osuus ja käytännön harjoitukset kymmenen mallikoiran avulla. Valitettavasti en saanut Ainoa mallikoiraksi, mutta paljon opin siitä huolimatta katselemalla muita koirakoita. Viettikoulutuksen piti maalimiesoppilas Onni Mäkinen, ja täydentämässä oli koulutettu maalimies Vesa Sepponen sekä osittain myös pitkän linjan koiraharrastaja Elina Will. Viiden tunnin setti oli ihan äärettömän antoisa! Paljon tuli uusia ajatuksia ja paljon myös ideoita, toki myös tuttuja juttuja. Ehkä vielä tarvitsisin kokeneilta ihmisiltä vähän lisäapuja, mutta jo nyt lähdetään työstämään mm. Ainon leikkiä hieman paremmaksi. :-) Kirjoitan tähän blogiin luentomuistiinpanoja ja vähän omia ajatuksia ylös, jotta mun tulisi vielä jäsenneltyä asiaa paremmin omassa päässäni. Suurin osa muistiinpanoista on suoraan Onni Mäkisen diaesityksestä.

Miten koira oppii?

• klassinen ehdollistaminen
• instrumentaalinen ehdollistaminen (eli tekninen suoritus, koira oppii esimerkiksi menemään makuulle)

Oppimisteoriaa

• koira ei ajattele
• koira ei ymmärrä selityksiä
• koiraa ei saa inhimillistää
• koira toimii vaistojen ja viettien varassa
• koira tekee sen, mikä on KOIRALLE mieluisinta
• Koiralle tulee siis tehdä toivottu käytös mieluisaksi. Opetetaan käsky, käskyn kuullessaan koira saa palkkion, eli pääsee viettipäämääräänsä.

Ohjaaja

• auktoriteetti
• oikeudenmukainen (eli musta-valkoinen. Jos jotain sääntöä noudatetaan, sitä noudatetaan AINA, esim. sohvalla oleminen.)
• määrätietoinen
• kohtuullinen vaatimuksissa (ei vaadita sellaista, mitä koira ei voi osata!)
• Harjoituksissa koiralta tulisi vaatia hieman enemmän kuin ennen, mutta koiralla tulee olla silti kaikki edellytykset onnistua
• mukatutuu koiran ominaisuusksiin ja edellytyksiin (koiranlukutaito)

Neljä päävaistoa

•  NÄLKÄ - saalisvietti
• RAKKAUS - (sukupuolivietti), laumavietti
• PAKO - aktiivinen ja passiivinen väistäminen
• AGGRESSIO - reaktiivinen aggressio (puolustusvietti) ja aktiivinen aggressio (sosiaaliaggressio)

Mitä on vietti?

• viettivire (olemassa oleva tarvetila, esim. nälkä)
• viettiärsyke (ärsyke, mikä laukaisee vietin)
• viettikäyttäytyminen (miten koira toimii tilanteessa)
• viettipäämäärä (mihin koira pyrkii)

Saalisvietti

• palvelee luonnossa ravinnonhankintaa
• ärsykkeenä koirasta poispäin suuntautuva nopea liike
• koira osoitaa viettikäyttäytymistä saalistamalla saalisesinettä aktiivisesti
• viettipäämäärä =  koira tavoittaa saalisesineen ja puree ja ravistele sitä (luonnossa tappamalla ja syömällä saaliseläimen)

•  Saalisviettiä käytettäessä hyödyksi koirankoulutuksessa, koira on vahvoilla. Se on itsevarma saalistaessaan, saalisvietin alaisuudessa
• Koulutuksessa saalisviettiä ei voi käyttää pitkään yhdellä koulutuskerralla, sillä se on kyllääntyvä vietti (nälkä loppuu aikanaan, myös lelun "saalistamiseen" koira kyllääntyy)
• saalisvietin käyttö siis lyhytaikaista, vältetään kyllääntymistä
• Muista hyödyntää korkea vire ja hyvä tunnetila koiran treenaamisessa (esim. töistä kotiin tullessa koira on innokas nähdessään omistajansa, käytä hetki hyödyksi ja ota pieni leikkimis- tai treenipätkä silloin, koiralla on korkea vire ja hyvä tunnetila tällöin)
• Tunnetila on opittu asia, vietti toimii vaistojen varassa

Aggressio

• edellytys selviämiselle luonnossa
• aggressio on synnynnäistä
• aggressiota ei voida kouluttaa lisää, mutta sen ilmenemistä voidaan vahvistaa tai heikentää kouluttamalla
• aggressio vapauttaa energiaa ja tuo voimaa suoritukseen
• esim. haukkuminen, muriseminen, mahtaileminen...

1) Reaktiivinen aggressio

• elinehto luonnossa!
• viettiärsyke: kuormitus, uhka
• viettikäyttäytyminen: reaktiivinen aggressiivisuus, haukkuminen, murina
• viettipäämäärä: kuormituksen loppuminen, uhan väistyminen -> rauha

Reaktiivinen aggressio tarkoittaa siis sitä, että koira reagoi jollain tavalla uhkaan! Esim. kadulla tulee vastaan koiran mielestä epäilyttävä ihminen, koira nostaa karvat ylös ja murisee tai haukkuu, jolla yrittää saada uhan väistymään. Reaktiivinen aggressio on ns. esiaste aggressiolle.

• Joka koiralla on aggressiota!

2) Aktiivinen aggressio

• viettiärsyke: aktiivinen viettialue
• viettikäyttäytyminen: aggressiivisuus
• viettipäämäärä: aggressiivisuus (teoriassa)

• Aktiivinen aggressio on sisäsyntyinen ominaisuus koirassa, harva koira kuitenkaan on aggressiivinen
• reaktiivinen aggressio -> aggressio (jos uhka ei väisty)

Laumavietti

• viettiärsyke: laumanjohtajan epäsuosioon joutuminen
• viettikäyttäytyminen: laumanjohtajan miellyttäminen, haluttu käyttäytyminen
• viettipäämäärä: laumanjohtajan suosioon pääseminen

• laumavietti on aina aktiivinen vietti, laumavietti ei koskaan kylläänny! 

Väistäminen (pako) 

1) Aktiivinen väistäminen  

• viettiärsyke: kuormittaminen, uhka
• viettikäyttäytyminen: aloitetun toiminnan lopettaminen, aktiivinen väistäminen
• viettipäämäärä: kuormituksen loppuminen, rauha 

2) Passiivinen väistäminen

• viettiärsyke: kuormittaminen, uhka
• viettikäyttäytyminen: kaiken toiminnan loppuminne, passiivinen väistäminen
• viettipäämäärä: kuormituksen loppuminen, rauha

• Tähän tilaan ei koskaan tulisi koulutuksessa päästä! Passiivisesta väistämisestä koiraa ei koskaan tulisi päästää rauhaan.

Konfliktit

•  konflikti eli viettiristiriita
• konfliktien käyttäytymismallit
• ambivalentti käyttäytyminen (koiralla on samaan aikaan halu väistää että käyttäytyä aggressiivisesti, koira ilmentää mahtailua (reaktiivinen aggressio) ja väistämistä (pako) samanaikaisesti)
• uudelleen orientoituva käyttäytyminen (Koira kokee uhkaa ylempiarvoiselta laumanjäseneltä, mutta ei voi puolustautua ylempiarvoista vastaan, koiralla syntyy konflikti, joka aiheuttaa aggressiota. Tällöin koira purkaa aggression laumassa alempiarvoiseen.)
• ylilyöntikäyttäytyminen (raapiminen, jalannosto, haistelu ym. "sijaistoiminnot")

• Mieti, mitä teet väärin, kun koira ilmentää ylilyöntikäyttäytymistä! Älä selittele koiran käytöstä, vaan mieti, mikä oireen aiheuttaa.

Turhauma

• turhauma tuottaa aggressiota
• ärsykekynnys ratkaisee, kuinka helposti koira turhautuu

Toiminta-alue

• toiminta-alueella koira on vietikäs, iloinen ja motivoitunut
• ohjaajan tulee tunnistaa koiran toiminta-alueen ylä- ja alarajat

• patoamisella voidaan vähitellen laajentaa koiran toiminta-aluetta
• (esimerkki: Seuraamisen opettaminen maassa olevan lelun avulla ns. askel kerrallaan -> Koira oppii patoamaan -> Jo tehtävä (seuraaminen) alkaa nostattaa koiraa -> Haaste tehtävässä kasvaa vähitellen -> Paineensietokyky koiralla kasvaa)
• jos koira vuotaa, koira ei ole toiminta-alueella

• Tee koiralle selkeäksi se, mistä se pääsee viettipäämääräänsä! 

Tyhjäkäynti

• koiran tapa suojella hermorakennettaan
• koira tekee jotain (haukkuu, juoksee...) vaikkei varsinaista laukaisevaa tapahtumaa ole tapahtunut (ei siis tule ärsykettä)
• esim: Koira alkaa vuotaa autossa, kun saavutaan jäljentekopaikalle, vaikka koira ei ole saanut mitään ärsykettä.

Intentio

• jokin asia kiinnostaa koiraa, mutta se ei oikein tiedä, mitä pitäisi tehdä

• Älä oleta, että nuori koira saalistaa heti hyvin! Se pitää opettaa, vaikka koiralla olisikin luontaiset ominaisuudet olemassa.
• esim: Saalisvietti aukeaa vähitellen sen lisäksi, että se opetetaan koiralle

Muistiinpanoja ja omia huomioita käytännön osuudesta:

• Leikkiessä koiran kanssa ohjaajan tulee heittäytyä ja tehdä itsensä jopa "naurunalaiseksi"! Koiran kanssa leikkiminen voi olla hölmön näköistä ja kuuloista, mutta leikkiin tulee heittäytyä täysillä mukaan. Koiran kanssa leikkiessä tulee myös hiki.
• Leikissä ohjaaja on aktiivinen! 
• Leikin lopuksi saalis aina pois. Koira saa siis itse kantaa saaliin hallista/kentältä pois ilman, että ohjaaja ryövää saalista koiralta treenireppuun.
• Patoamisen opettelu pala kerrallaan (esimerkki ylempänä)
• Muista lyhyet treenit! Saalisvietti on kyllääntyvä vietti, pidä treeni lyhyenä ja lopeta, kun koiralla olisi halu tehdä lisää ja se jaksaisi vielä.
• Kunnon koulutusvälineet! Ylimääräiset metallilukot ym. pois! Kunnon koulutusliina ja koulutuskaulain, ei monitoimitaluttimia, joiden metallilukot voivat leikkiessä satuttaa koiraa
• Hyvät lelut! Tarpeeksi purupinta-alaa ja tarpeeksi pehmeät, joihin koira mielellään puree.
• Myös makupalat koiran tulee saalistaa. Nakkikaan ei lennä koiran suuhun, vaan anna koiran saalistaa myös ruokapalkka. Sama koskee tietysti lelua, älä työnnä lelua koiralle, vaan koira ottaa lelun kiinni.
• Lelua irroittaessa älä pidä painetta lelussa, vaan lopeta veto vastaan ja ota koira esim. kainaloon.
• Ainolta hömpöttely pois! Kun itse olen aktiivisempi, leikkiminen alkaa olla mieluista yhdessä ja leikkimisestä tulee vielä parempi palkka koiralle -> hyödynnettävyys koulutustilanteissa kasvaa.

Tässäpä tätä. Varmaan myöhemmin vielä tulee asioita enemmänkin mieleen, täydentelen niitä tähän tai sitten kirjoittelen vielä ihan omia ajatuksia enemmän johonkin tekstiin, kunhan pääsen opittuja asioita käytännössä toteuttamaan. Tärkeimmät pointit ovat kuitenkin oma aktiivisuus leikissä ja treenien (erittäin) lyhyt kesto. Treenien kesto pitenee, kun työskentelymotivaatio kasvaa!