Lähdin Ainon kanssa Jattilaan iltapäivällä, ja satuinkin niin hyvään aikaan, ettei hallissa ollut sillä hetkellä ketään! Toinen hyvä tuuri kävi siinä, että ykköskenttä oli tyhjänä esteistä, joten pääsin suoraan treenaamaan siihen tokoa. :-)
Aloitimme tokon seuruusta. Otin aamupäivällä muistiin palautetun naksuttimen mukaan merkkaamaan oikeaa suoritusta, ja alkuun tein Ainon kanssa sivulletuloja ja parin askeleen seuraamisia niin, että otin namin ja naksun oikeaan käteen. Hyvin meni ja merkkasin heti onnistumiset ja palkkasin. Tän jälkeen otinkin lelun mukaan, lelu vasempaan käteen ja selän taakse, koira sivulle ja askeleesta tai kahdesta naks ja palkka. Tosi hyvä ilme ja vire Ainolla, oli selvästi kivaa. Tässä tuli kuitenkin helposti edistämistä, joten nappasin Ainon hihnaan, enkä päästänyt sitä edistämään. Tosi kivat seuruupätkät (lyhyitä, mutta niin pitikin) ja Ainolla kiva vire. Loppuun tein vielä namin kanssa vähän vastaavaa: Kun Aino tuli hyvin sivulle ja lähti hyvin mukaan seuruuseen, merkkasin naksulla ja heitin ison nakin palan Ainon vasemmalle puolelle.
Seuruusta jatkoin paikkamakuun jättöihin. Nyt Aino meni heti ekalla käskyllä maahan sujuvasti (ei ollut häiriötä, niin keskittyi) ja jäi nätisti odottamaan korvat pystyssä. Ekan tein niin, että peruutin Ainon luota pois, kun huomasin ettei vaikuta nousevan, tein normaalin paikkamakuun jätön ja kävelin selkä Ainoon päin. Neljä kertaa näitä, pieni (n. 10 sekuntia) paikkamakuu ja takaisin, sivun kautta vapautus ja palkka. Itse pyrin keskittymään siihen, että olin itsevarma, ja ainakin hyvin toimi tänään häiriöttömässä hallissa nämä. :-)
Jatkoimme aktiivisilla maahanmenoilla. Tein perustreeniä niin, että Aino oli mun edessä ja palkka lensi koiran sivulle hyvästä maahanmenosta. Tässäkin merkkasin hyvät suoritukset naksulla ennen palkkaa. Lisäksi otin Ainoa vähän sivulle ja ns. seuraamisesta (en käskenyt seuraamaan) maahanmenoja. Aluksi tarjosi niin voimakkaasti seuraamista, ettei meinannut mennä maahan. Sain kyllä siten useamman onnistuneen toiston.
Liikkeestä seisomista jatkoin takomalla Ainolle "oota" -käskyn merkitystä. Nyt tuntuu edistystä tapahtuneen ja Aino tarjosi seisomista jo niin, että mä vähän peruutin. Tarjosi toki myös maahan menoa, mutta kuitenkin todella hyviä seisomisia tuli jo. Tämä näyttäisi nyt vihdoinkin edistyvän!
Tein myös muutamia luoksetuloharjoituksia. Ensin muistuttelin eteen istumisen, johon Aino tänään tarvitsikin jostain syystä käsiapuja, joita ei ole oikeastaan enää edes tarvinnut. Sitten otin Salmen viime treenin ohjeen mukaan pienestä matkasta eteen istumisia niin, että palkkasin namilla ja sen jälkeen leikin. Ihan ok meni, mutta ei - tällä en saa kyllä luoksetuloon vauhtia tarpeeksi varmaan ikinä... Pakko miettiä jotain muuta, jotta se vauhtikin löytyy.
Näiden jälkeen siirryin 3-kentälle, koska siellä on tokohyppy. Otin Ainon hihnaan ja naksuttelin Ainon reagoinnista "missä este" -käskyyn. (Missä hyppy ei toimi, sillä nyt kuulee vain sanan "hyppy" ja varastaa sivulta hypylle.) Lopuksi tein vielä pari vapautusta hypylle ja palkkasin heittämällä namin esteen taakse, kun Aino pysähtyi. Ihan ok tämäkin, vaikka työtä riittää.
***
Sittenpä vaihdoimme lajin agilityyn. Aluksi otin kentällä ollutta muutaman esteen radanpätkää, johon treenasin takaakiertoa. Esteet olivat 60cm. Hyvin pysyi rimat ylhäällä, paitsi yksi rima tuli jatkuvasti alas! Mä jo vähän hermostuin, kunnes tajusin, että se oli 65cm - ei me sellaisia olla vielä treenattu. Laskin riman alemmas ja Aino tuli hyvin yli. Kuitenkin tein tärkeän huomion: Ainon hyppytyyli on syvältä. Se vetää korkeilla hypyillä takajalat mahan alle, eikä hyppää kunnolla rentona eteenpäin, kuten pitäisi. Tästä syystä rimatkin tulevat helposti alas, eikä syynä välttämättä olekaan pelkästään Ainon kunnioittamattomuus rimoja kohtaan. Ainakin tänään tuntui, että Aino yritti parhaansa, mutta varpaat vain osuvat rimaan ja rima tulee alas. Ei tätäkin, en jaksaisi opettaa koiralle kaiken lisäksi myös hyppytekniikkaa... Mutta pakkohan se on, ei tällaisilla hypyillä mitään kisoja ajatella.
Otinkin ensimmäiseksi hyppytreeniksi kolme aikaa peräkkäin n. neljän metrin etäisyydelle toisistaan. Laitoin rimat aluksi 35cm. Vein lelun hyppyjen taakse ja lähetin Ainon hakemaan lelun. Tällaisessa treenissä matalilla rimoilla Aino ojentaa hyvin takajalat taakse, eikä vedä niitä kilppariasentoon mahan alle. Tätä tehtiin useampi kerta ja nostin rimat 40cm. Hyvin onnistui ja hyppyasento oli oikea. Ilmeisesti pitää ainakin tällaisia harjoitteita tehdä paljon? Voisimme myös testata, miten Aino hyppää matalat rimat radan pätkässä. Unohtuuko oikea tyyli ja tuleeko taas kilppari, vai hyppääkö se matalat rimat aina ok. Täytyy ruveta hyppyjäkin siis vaan nyt kovasti työstämään.
Kävin vielä tekemässä rengasta. Aino hakee renkaan jo tosi hyvin, jos jään itse Ainon kanssa renkaan taakse. Muistuttelin näin pari kertaa renkaan oikean suoritustavan, jonka jälkeen menin ottamaan rengasta ns. kutsuhyppynä. Kertaalleen juoksi renkaan ohi, mutta sen jälkeen onnistui kerrankin toistot myös niin, että olin tosiaan kutsumassa. Jes, edistynyt on rengas-asia!
Tästä siirryin puomille, mutta huomasin heti, että nyt alkaa olla liikaa treeniä alla ja Ainossa ei enää samalla tavalla potkua. Tein kertaalleen koko puomin, ja nyt otin myös naksun mukaan merkkaamaan hyvää alastuloa. Tämän jälkeen otin pari kertaa pelkän alasmenokontaktin naksun kanssa ja kertaalleen vielä koko puomin. Enempää en ottanut, ei kannata liian väsyneellä koiralla treenata tuota, koska siihen pitää saada ladattua kaikki into ja energia, jotta toistot todella onnistuvat. Näinpä päätin lopettaa työt, johan me oltiin aktiivisesti tunti tehty hallilla - vähän liikaa siis. Nyt on siis kontaktitreenejä takana n. 75 toistoa.
Ihan lopuksi otin häiriössä (halliin tuli paljon porukkaa) takapäänkäyttöä makkaralla imuttaen, mutta häiriö (Ainon mielestä ihana tyyppi, Karo, tuli kentälle) meinasi olla liian suuri. Sain kuitenkin hyviä pyörityksiä, joten lähdimme Karon kanssa vielä tunnin metsälenkille Laajavuoreen. :-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti