tiistai 10. tammikuuta 2012

Agilityiltapäivä (7. kontaktitreeni)

Lähdin iltapäivällä heti töiden jälkeen hallille Ainon kanssa. Otin keskustasta Liisan ja Tosca-nahkan matkaan mukaan treeniseuraksi. Aloittelin 2-kentällä Ainon kanssa pienillä jutuilla, ja olin erittäin tyytyväinen siihen, että Aino teki koko ajan hommia tosi kivasti, vaikka Tosca treenasi viereisellä kentällä. Minkäänlaista keskittymiskyvyttömyyttä tms. ei ollut. :) Huomasin, että asiat ovat menneet eteen päin. Esimerkiksi rengas sujuu joka kerralla paremmin. Tänään pääsimme jo tekemään rengasta sekä niin, että olin kutsumassa että pienen radanpätkän (putki ja hyppy, joiden jälkeen rengas) kanssa jo suuremmasta vauhdista. Kerran juoksi sivusta, mutta kun palkkaa siitä ei tullut, niin loput suoritukset olivat puhtaita. Jes! Tein myös matalilla hypyillä putken ja kahden hypyn kanssa pientä ohjaustekniikkatreeniä, mutta totesin Ainon hyppytyylin olevan jopa matalilla rimoilla mielestäni ei-niin-hyvä. Pyysin Liisaakin apusilmiksi katsomaan Ainon hyppytyyliä, ja hän vahvisti myös, että Aino vetää erittäin helposti jalat alleen. Tein pientä jumppasarjaa, ja sitä Aino hyppää paremmin, kun pistin palkaksi lelun esteiden taakse. Mutta heti kun ei ole jumppasarjaa, niin hyppytyyli ei ole oikea.

Näiden jälkeen vaihdoin vielä ykköskentälle Liisan kanssa ja ohjeistin Liisan hihnan päähän tekemään mun kanssa kontakteja. Ihan ok meni, vaikka Aino ei vielä itse pysähdystä tarjoakaan, mutta tein huomion, että kontaktitreenit pitäisi tehdä aina ensimmäisenä, kun Ainolla on eniten energiaa. Meidän kontaktiopetustyyli ottaa koiralta sekä henkisesti että fyysisesti niin paljon, että paras treeni tulee silloin, kun koira on vielä energisimmillään. Tehtiin parissa erässä toistoja sekä koko puomilla, että pelkällä alastulolla. Nyt on treenejä kontakteilla tehtynä noin 85.

Illalla kävin vielä Karon ja Milan + Ainon ja Lakun kanssa kunnon lenkillä Palokan metsissä. Koirilla oli tosi kivaa, ja Ainokin kuunteli hienosti, vaikka metsässä tuli haukkuen ja meitä päin juosten vastaan kolme lapinkoiraa. On kyllä kiva, kun noissa vapaanapitotilanteissakin voi Ainoon jo aika hyvin luottaa. :-) Vekun kanssa kun näistä tapeltiin niin monta vuotta... Kävin vielä iltapalalla oman mummoni luona, jonne myös Aino ja Laku pääsivät kyläilemään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti